Elinkeinoelämän keskusliitto toi LUMA-keskus Suomen merkitystä vahvasti esille uutisjutussa 14.2. 2014. EK:n mukaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamistason nostaminen edellyttää määrätietoisia toimia. LUMA-keskus Suomi rakentaa edellytyksiä tulevaisuuden osaamiselle kehittämällä tiede- ja teknologiaopetusta ja kouluttamalla opettajia.
Suomi tarvitsee parempaa matemaattis-luonnontieteellistä ja teknologian osaamista
Viime vuosien kotimaisten ja kansainvälisten oppimistulosarviontien pohjalta on tunnistettavissa matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen osalta mm. seuraavia kehittämiskohteita:
- Matematiikkaa koskevat asenteet heikkenevät perusopetuksen aikana vuosittain.
- Suomessa on kansainvälisesti verrattuna vähän matematiikassa ja luonnontieteissä erittäin hyvin suoriutuvia oppilaita.
- Pojilla on myönteisempi käsitys omasta osaamisestaan kuin tytöillä.
- Yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät tuottavat hyviä tuloksia sekä osaamisen että asenteiden suhteen.
- Opetusryhmien joustava muodostaminen näyttää tuottavan keskimäärin hieman paremmat oppimistulokset kuin pitäytyminen kiinteissä heterogeenisissä ryhmissä.
- Matematiikan opetusta tulisi kehittää oppilaskeskeisempään, oppilaita aktivoivaan sekä matemaattista minäkuvaa vahvistavaan suuntaan.
- Luonnontieteiden opetuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti opetusmenetelmiin, jotta voidaan lisätä nuorten kiinnostusta opiskella luonnontieteitä.
Matemaattis-luonnontieteellisten, eli niin sanottujen LUMA-aineiden osaamisen pohja luodaan perusopetuksessa. EK kantaa huolta koko ikäluokan jatko-opiskeluvalmiuksien parantamisesta aineissa. Matemaattis-luonnontieteellistä osaamista tarvitsevat sekä lukioon että ammatillisen koulutukseen jatkavat nuoret.
“Kansallisena tavoitteena tulee olla osaamistason nostaminen perusopetuksessa ja lukion pitkän matematiikan suorittaneiden määrän lisääminen sekä erityisesti tyttöjen kemian ja fysiikan opiskelun lisääminen”, EK:n asiantuntija Mirja Hannula toteaa.
“Vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista tarvitaan eri toimialoilla ja se on perusta mm. talousosaamiselle sekä terveydenhuollon ja tekniikan jatko-opinnoille.”
Hannula vaatii, että perusopetuksessa ja lukiossa tuli lisätä mahdollisuuksia suorittaa yksilöllisiä syventäviä opintoja.
“Esimerkiksi lukiokursseja tulisi voida suorittaa jo perusopetuksen aikana ja yliopistokursseja vastaavasti jo lukion aikana.”
LUMA-keskus Suomi avainroolissa
LUMA-keskus Suomi on verkosto, joka tekee tavoitteellista työtä matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen eteen. Siihen kuuluu kymmenen yliopistojen LUMA-keskusta eri puolilla Suomea. Tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastuksiin uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avulla, tukea opettajia elinikäiseen oppimiseen sekä vahvistaa tutkimuspohjaista matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämistyötä.
“LUMA-keskus Suomella on erittäin tärkeä rooli matemaattis-luonnontieteellisen osaamistason nostamisessa. Opettajankoulutus on avainasemassa, jotta saamme parempaa matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista”, Hannula toteaa.
“Myös jokainen opettaja on tärkeä. Opettajien innostunutta otetta tarvitaan, jotta nuoret saadaan kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan”, Hannula muistuttaa.
Yliopistojen, koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä
Myös yrityksillä on oma roolinsa osaamistason nostamisessa. Yritysten aktiivisuutta tarvitaan opettajankoulutuksen ja koulujen kumppaneina.
“Työelämässä tarvittavan osaamisen ja erityisesti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian merkityksestä tarvitaan puhumaan ympäri Suomea aktiivisia yritysjohtajia ja asiantuntijoita. Oman panoksensa yhteisen tavoitteen eteen voi kantaa esimerkiksi osallistumalla Taloudellisen tiedotustoimiston asiantuntijaverkostoon”, Hannula kannustaa.
Teksti: Mirja Hannula. Juttu ilmestyi alunperin Elinkeinoelämän keskusliiton uutisissa 14.2.2014.
