Graavilohi ja rosvopaisti ovat perinteisiä herkkuja, joiden valmistukseen on jokaisella omat niksinsä. Molekyyligastronomiassa pohditaan parhaiden tekniikoiden ja raaka-aineiden merkitystä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Ruotsalaisen ja suomalaisen graavilohen erottaa ainakin sokeripitoisuus. “Suomalaisessa graavilohessa on usein suurempi suola-sokeri-suhde kuin ruotsalaisessa”, kertoi professori Anu Hopia luennossaan perjantaina Merja Sillanpään kanssa.
Monet kemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin prosesseihin perustuvista moderneista ruuanvalmistustekniikoista ovat peräisin historiasta. Eri tekniikoilla valmistetut ruuat ovat maultaan ja koostumukseltaan erilaisia. “Se mikä on parhaan makuista, ei kuitenkaan ole yksiselitteistä”, painotti Anu Hopia. “Me pidämme siitä, mihin olemme tottuneet”, selvensi Merja Sillanpää.
Tohtori Erik Fooladin luento käsitteli esihistoriallista tapaa valmistaa ruokaa tyylillä, jota me suomalaiset kutsumme rosvopaistiksi. Norjassa on järjestetty rosvopaistiaiheisia kouluretkiä kaikenikäisille oppilaille oppiainerajoja rikkovan opetuksen ajatuksella. Rosvopaistihan valmistetaan kuopassa, jossa on nuotion avulla kuumennettuja kiviä. Oppilaat oppivat aktiviteetistä paitsi historiallisen tavan valmistaa juhlaruokaa, myös faktoja lämmön siirtymisestä.
Teksti: Jaana Herranen.