Riittääkö tulevaisuudessa matematiikan ja luonnontieteiden osaajia riittävästi eri aloille Suomessa?

Suomi tunnetaan kansainvälisesti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian huippumaana, jossa on vahvan osaamisen myötä korkea elintaso. Suomalaiset peruskoululaisten matemaattis-luonnontieteellinen yleissivistys on maailman parhainta, vaikka kiinnostus aineita kohti on huolestuttavasti laskenut. Liian harva nuori valitsee matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskelun, huolimatta näiden suuresta merkityksestä hyvinvoinnillemme ja yhteiskunnalle.

Miten turvaamme jatkossa kaikkien nuorten − tyttöjen ja poikien − mahdollisuudet sekä yhteiskunnan että työelämän edellyttämään osaamiseen? Miten saamme riittävästi osaajia lukuisille matematiikka ja luonnontieteitä tarvitseville aloille? Miten tuemme entistä paremmin nuorten luovuuden, kriittisen ajattelun ja persoonallisuuden kehittymistä?

Kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia perusopetuksen uudistuksen kynnyksellä, jossa luodaan suuntaviivat nuortemme sekä koko Suomen hyvälle tulevaisuudelle.

Nuoret tarvitsevat monipuolisen yleissivistyksen, johon kuuluu tärkeänä osana laaja matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologinen sivistys päätöksen teon pohjana sekä yhteiskunnassa että kuluttajana. Nuorten motivoinnin ja kiinnostuksen edistäminen on erityisesti keskeinen haaste, sillä LUMA-aineet kärsivät useilla opiskelualoilla opiskelijapulasta. Kiinnostuksen herättäminen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun on myös yksi Euroopan komission asettamia ajankohtaisia koulutuksen päätavoitteita. Kiinnostuksen lisäämiseksi on keskeistä lisätä myös lasten ja nuorten tietoisuutta Suomen matemaattis-luonnontieteellisestä ja teknologisesta kehityksestä osana omaa kulttuurituntemusta.

Perusopetus 2020 -työryhmän esityksessä yhdeksi painopistetavoitteeksi on määritelty matemaattinen, luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen. Kansallinen luonnonvarastrategia korostaa myös luonnonvaroihin liittyvän osaamisen merkitystä Suomessa. Maamme kilpailukyky ja selviytyminen perustuu myös luonnon ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä uusien innovaatioiden löytämiseen.

Työryhmän esittämät yhteiset tuntimäärät ja valinnaisuuden toteutusmalli eivät kansallisen LUMA-neuvottelukunnan mielestä valitettavasti tue esitettyjä tavoitteita. Vaikka matematiikan tuntimäärä pysyisi ennallaan, ehdotetaan biologian, fysiikan, kemian ja maantiedon opetuksen yhteisiä tuntimääriä vähennettäväksi 30%. Lisäksi matematiikan ennallaan pysyvä tuntimäärä on pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin, eikä luonnontieteiden vähentäminen tue matematiikan opetuksen roolia lapsen loogisen ajattelun ja päättelykyvyn kehittäjänä.

Valinnaisuuden toteuttaminen työryhmän ehdottamalla tavalla Ympäristö, luonnontieto ja teknologia -oppiainekokonaisuuden sisällä vahvistaa helposti entisestään tyttöjen ja poikien valintojen eriytymistä jo peruskouluvaiheessa. Työryhmän ehdotuksessa myös mahdollisuudet tietotekniikan ja viestintätekniikan opiskeluun ja sen monipuoliseen käyttöön heikkenevät.

Luonnontieteiden opetuksessa, jossa luova kokeellisuus on olennaista, tarvitaan huomattavan paljon enemmän aikaa ilmiöiden monipuoliseen käsittelyyn sekä niiden ymmärtämiseksi. Kokeellinen tutkiva opetus tukee muun muassa tärkeitä ajattelun, käden taitojen, kekseliäisyyden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se tuottaa nuorelle myös paljon oivaltamisen iloa ja elämyksiä. Jos olennaista kokeellista opetusta luonnontieteissä vähennetään, nuorten motivaatio- ja osaamisen taso laskee, jolloin erityisesti kemian ja fysiikan jatko-opintoihin hakeutuminen vähentyy.

Luonnontieteiden opetukseen on ehdotettu valinnaisuutta, jotta voitaisiin opettaa monitieteisesti. Esitetty valinnaisuusmalli on uhkana erityisesti tyttöjen uravalinnoille. On olemassa vaara, että tytöt eivät valitse fysiikan ja kemian valinnaisia opintoja eikä matematiikan vaativimpia kursseja, koska ne koetaan usein miesten ammatteihin kuuluviksi. Se voi vähentää tyttöjen hakeutumista luonnontieteiden ja tekniikan aloille, ja lisää ei-toivottavaa työelämän segregaatiota.

Maamme tietoyhteiskuntakehitys, kestävän kehityksen haasteet ja kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttävät, että kouluissamme panostetaan tasa-arvoisesti ja määrätietoisesti kaikkien peruskoululaisten matematiikan, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä luonnontieteiden osaamiseen. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa hyvillä päätöksillä sekä rakentavalla yhteistyöllä eri oppiaineiden kesken.

Teksti: Maija Aksela.