Päiväkoti Metsäpolussa tutkittiin vettä ja metsää vuonna 2013. Lapset retkeilivät metsässä, tutustuivat puihin ja puhdistivat vettä. Päiväkoti Metsäpolku valittiin LUMA-kouluksi varhaiskasvauksen ja alakoulun sarjassa erityisesti vuoden 2013 LUMA-strategian teemojen toiminnallisen matematiikan ja globaalit ympäristöhaasteet: veden riittävyyden toteutumisesta.
Veden tutkimista
Keväällä 2013 jatkoimme jo syksyllä 2012 alkanutta vesiprojektiamme, joka alkoi lasten aloitteesta. Kerran viikossa retkeilimme aamupäivän Saimaan rannassa Syvälahden poukamassa. Jokainen lapsi sai vuorotellen kairata, olla pilkillä, mitata jään ja lumen paksuutta ja veden lämpötilaa. Repussamme oli muistiinpanovälineet ja teimme mittaustuloksista multilink-palikoilla tornit, jotta näimme lämpötilan vaihtelut. Joka kerran mukanamme oli Supersaippuakuplaliuosta tarkoituksena saada kuplat jäätymään. Kylmänä tuulisena päivänä kuplat jäätyivät ja tämä oli huippuhetki kaikille esikoululaisille!
Haimme järvestä vettä ja lapset puhdistivat sitä itse suunnittelemallaan vedenpuhdistamolla. Puhdistamon rakentamiseen käytettiin mm. mehupurkkien osia ja astianpesukoneen vanhoja letkuja. Puhdistamo kiinnitettiin koulun pihan kiipeilyseinään ja jokainen kiipesi vuorollaan kaatamaan vettä puhdistamon suppilotorniin. Vesi puhdistui ja koululaiset ihmettelivät.
Tutkimme kellumista ja mietimme missä siitä on hyötyä. Osaa lapsista huolestutti, että moottorikelkkailijat voivat pudota jään läpi, kun jää alkoi keväällä ohentua. Lapset rakensivat erilaisia kelluvia moottorikelkkoja pelastaakseen heikolla jäällä ajavat moottorikelkkailijat. He suunnittelivat ja rakensivat kelluvan moottorikelkan, jolla moottorikelkkailijat pysyisivät pinnalla jos jää murtuisi alta.
Vesiprojektimme huipentui retkeen Lappeenrannan Yliopistolle kemiallisten vesikokeiden pariin, joita saimme tehdä useassa pisteessä ympäri yliopistoa. Perheille tiedotettiin tutkimuksistamme kuukausikirjeessä, saippuakuplaresepti annettiin myös kotiin ja kuplien jäädytystä kokeiltiin myös kotona.
Metsäprojekti
Syksyn 2013 projektimme keskittyi lasten aloitteesta puihin ja metsään.
Jokainen adoptoi metsästä puun, jota lapsi valokuvasi, tutki luupilla ja mittasi jokaisella retkikerralla. Lapset selvittivät puun lajin ja kehystivät kiinnostavat kohdat puusta. Omasta puusta piirrettiin, maalattiin, hangattiin kaarnakuvioita, valokuvattiin ja kerrottiin havaintoja, aikuiset kirjoittivat havainnot. Opimme puulajit, mitä ovat hajottajat, mistä lehtien väri johtuu ja kävimme uimassa vaahteranlehdissä ennen syyslomaa. Luimme omaan puulajiin liittyviä kirjoja.
Etsimme kangaspalojen ja maalivärikartan lappujen kanssa erilaisia värejä metsästä. Emme löytäneet oranssia väriä lehdistä, emmekä punaista. Lähetimme Luontolehteen kysymyksen, eikä lehden asiantuntija Seppo Vuokkokaan tiennyt, miksi antosyaaneja ei ollut tänä vuonna lehdissä ollenkaan. Kävimme uimassa vaahteranlehdissä ennen syyslomaa ja huomasimme lehtien vaihtaneen väriä palattuamme syyslomalta. Metsään elokuussa haudatut banaaninkuoretkin olivat kadonneet! Hautasimme mandariininkuoria, muovinpalan, pahvinpalan ja kaivamme ne esiin keväällä. Huomasimme myös, että osa lehtipuista on todella vaikea tunnistaa silloin kun niissä ei ole lehtiä.
Kylvimme tammenterhot, kuusen- ja männynsiemenet multaan ja seurasimme niiden kasvua. Lapset saivat valita kasvatusmullan ostomullan ja lastentarhanopettajan tuoman kasvihuonemullan väliltä. Kuuset ja männyt eivät itäneet, mutta yritämme uudella kylvöksellä keväällä. Tammet eivät kasvaneet ostomullassa. Lapsilla miettivät, onko multa edes tarpeellista ja he laittoivat tammenterhot muovisen rei’itetyt purkinkannen päälle vettä täynnä olevaan purkkiin. Kesti kuukauden että terho halkesi, mutta siihen kasvoi juuret. Lapset saivat joulukuussa tammet kotiin. Laitoimme syksyllä ulos kukkasipulit ja talvella sisälle. Talven istutussipulit olivat kuukauden kellarissa, kastelimme ja mittasimme sipulien alkuja. Myöhemmin lapset saivat tulppaanit kotiin ja heidän kotitehtävänään oli seurata tuleeko niihin kukka.
Kävimme katsomassa Eino-myrskyn kaatamia puita ja metsurien kaatamia puita. Lapset halusivat tietää voiko pudonneen oksan laastaroida tai teipata takasin puuhun tai kasvaako puulle uusi oksa pudonneentilalle. Kokeilemme tätä keväällä. Tutkimme kaadettujen puiden kantoja ja laskimme puiden ikää monessa paikassa. Selvisi, että 6-vuotias puu on paljon 6-vuotiasta lasta pienempi, mutta 40-vuotias puu on samanikäistä opettajaa suurempi ja leveämpi.
Tutkimme kaatuneita puita ja puiden juuria. Tutustuessamme luupilla kuusipuiseen kiekkoon näimme kirjanpainajien tekemiä koloja. Mietimme kuinka paljon kirjanpainajia oli ollut ja kävimme Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla tutustumassa puiden tuholaisiin.
Yritimme selvittää lajeja Metsäkeskuksen lajitunnistussivun avulla. Meillä kävi vieraana tohtori Kimmo Saarinen, jonka kanssa kävimme metsässä. Esikoululaiset saivat esittää kysymyksiä ja pohtia hänen kanssaan vastauksia.
Jokainen perhe luki lapselleen vuorotellen kirjan 7 hiiliveljestä ja lapset miettivät minne he piiloutuisivat jos olisivat hiiltä. Vanhemmat kirjasivat vihkoon lastensa kysymykset, ideat ja huomiot. Perheet ovat myös tehneet retkiä Pakkalan suurelle petäjälle ja osallistuneet tutkimuksiimme aktiivisesti.
Teksti: Päiväkoti Metsäpolku
