Havainnollisuus ja itse oivaltaminen erilaisten käytännön töiden kautta on ollut aina tärkeää lehtori Liisa Mäkelälle opetustyössä. Oppilaiden innostus sekä työtovereiden ja johdon tuki ovat antaneet voimaa työhön. Tutustu vuoden 2015 LUMA-toimijan mietteisiin.
Lehtori Liisa Mäkelä opettaa biologiaa ja maantiedettä Helsingissä Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa. Sijainti Keskuspuiston laidalla mahdollistaa ripeät siirtymät luokkahuoneesta ulos luontoon kaikkien opetusryhmien kanssa.
“Ominta alaani ovat erilaiset käytännön sovellukset, joissa pääsee ulos luokasta ja toisaalta opiskelijat pääsevät itse tekemään erilaisia innovatiivisia, kokeellisia asioita. Havainnollisuus ja itse oivaltaminen erilaisten käytännön töiden ja laboratorioharjoitusten kautta on ollut alusta asti tärkeää omassa opetustyössäni.”
Mäkelän pitkäaikainen kokemus antaa perspektiiviä muutoksiin. Tekniikka on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia opetukseen ja opiskeluun.
“Vuosien myötä mukaan on tullut lisää uutta teknologiaa vesitutkimussalkuista uusiin LabDisceihin ja KeepLooppeihin. Tietotekninen osuus on lisääntynyt jatkuvasti. Alussa dokumentoitiin käsin ja piirtämällä, sitten erilaisilla kameroilla, joilla voi kuvata mikroskoopinkin kautta. Nyt opiskelijat ottavat kuvia omilla laitteillaan, videoivat iPadeillä ja tallentavat kaiken erilaisille oppimisalustoille, joissa koko ryhmän opiskelijat pääsevät katsomaan tuotoksia. DNA-elektroforeesia olemme päässeet kokeilemaan niin Tiedekeskus Heurekassa kuin lopulta omassa koulussammekin yhteisellä makromolekyylikurssilla kemian kanssa.”
Kouluyhteisön ja johdon tuki kannustavat
“Koulussamme on aina ollut innostava ilmapiiri ja yhteistoimintaa kaikkien luonnontieteiden opettajien kesken”, Mäkelä kertoo.
“Yhdessä kemian, matematiikan ja biologian/maantieteen kanssa loimme kouluumme jo kaksikymmentä vuotta sitten Science-kurssin, joka yhdistelee luonnontieteellisiä taitoja”, hän toteaa.
Loistavaa tukea ja mahdollisuuksia kokeilemiseen ja kokeelliseen on antanut koulun johto, joka on mahdollistanut erilaisten uusien laitteiden hankinnan ja kokeelliseen opetukseen panostamisen.
“Koulumme on tukenut osallistumista erilaisiin koulutuksiin aina Heidelbergissä ja Cambridgessä asti. Opettajana, jonka opiskeluaikana geeniteknologia oli lapsenkengissä, bioteknologian opettamisen on mahdollistanut osallistuminen eri puolilla Suomea järjestettyihin täydennyskoulutuksiin.” Mäkelä jatkaa.
Erilaiset opetusryhmät haastavat suunnittelemaan opetusta tarkasti
Mäkelän mukaan haasteita opetustyöhön luovat erilaiset opetusryhmät, opiskelijoiden erilaiset taidot ja toisinaan oppituntien sijoittelu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin tiloihin. Oman haasteensa on antanut myös hänen koulunsa englanninkielinen opetus, siihen kouluttautuminen ja materiaalin luominen/kehittäminen englanninkielisten oppilaiden tarpeita silmällä pitäen.
“Esimerkiksi aasialaisesta tai afrikkalaisesta kulttuuripiiristä kotoisin olevat oppilaat/opiskelijat kotoutuvat paremmin Suomeen, kun he tutustuvat suomalaiseen luontoon ja sen ominaispiirteisiin. Lajiston opetteleminen on toisaalta yksi todella suurista haasteista.” Mäkelä toteaa.
Opiskelijat ja järjestötyö innostavat ja antavat voimaa
“Opiskelijat ovat saaneet minut innostumaan monista asioista. Opiskelijoiden toiveesta syntyi taannoin myös Lapin luontoa ja matematiikkaa yhdistävä kurssi.”
Mäkelä on toiminut myös Biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) hallituksessa, varapuheenjohtajanakin, sekä liiton julkaiseman Natura-lehden toimituskunnassa. Toisten opettajien tapaaminen liiton toiminnassa on ollut hänelle erittäin antoisaa. Yhteiset retket, koulutukset ja matkat ovat lisänneet yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Mäkelä näkee, että LUMA-toiminnan merkitys tulee korostumaan uusissa opetussuunnitelmissa, joissa aineiden välinen yhteistyö ja integraatio ovat voimakkaasti esillä perusopetuksen puolella ja teemaopintoina lukiossa. Mäkelä toivoo, että LUMA-toiminta yhdistäisi ja eheyttäisi luonnontieteitä vielä enemmän tulevaisuudessa.
Vuoden LUMA-toimijan tunnustuspalkinto kesällä 2015 yllätti erittäin positiivisesti. “Toivoisin, että opettajia yleisemminkin kannustettaisiin enemmän yhteiseen toimintaan.”
Mäkelä myös kannustaa kollegojaan olemaan aktiivisia LUMA-keskusten palveluiden käyttäjiä. Hänen kokemustensa mukaan etenkin fysiikan ja kemian opettajat tuovat opetusryhmiään usein LUMA-keskusten tiede- ja teknologialuokkiin, mutta myös biologian ja maantieteen opetukselle ne voisivat antaa paljon lisäarvoa. “Kaikkia luonnontieteitä yhdistää samankaltaiset ajatusmallit ja asioiden selvittäminen kokeellisesti tavalla tai toisella”, hän jatkaa.
