Kasvirasvoista, jotka ovat nestemäisiä (lukuun ottamatta epäterveellistä kookosrasvaa), joudutaan tuhoamaan kaksoissidokset vedyttämällä, jotta saadaan kiinteää rasvaa. Hydrauksessa katalyyttinä toimii kuitenkin karsinogeeninen aine. Selvitin katalyytin olevan aktivoitua nikkeliä. Vaikuttaisi siltä, että kasvismargariinit ja sokerialkoholit, kuten ksylitoli ja sorbitoli, ovat kaikki karsinogeenisiä. Ovatko nyt siis myös ksylitolipurukumit ja hammastahna (sisältää myös muita hydrattuja aineita) karsinogeenisiä? Ainakin niissä on jäämiä nikkelistä.
Kasvirasvat tosiaan kovetetaan hydraamalla katalyytin avulla. Katalyytit toimivat ainoastaan reaktion kiihdyttäjinä, eivätkä ne itse kulu tai sitoudu lopputuotteisiin. Reaktio tapahtuu katalyytin pinnalla.
Kasvirasvojen kovettamisessa hydrataan hiiliketjun kaksois- ja kolmoissidoksia. Kun kaikki kaksois- ja kolmoissidokset ovat hydrautuneet, rasvasta tulee tyydyttynyt. Puoliksi tyydyttyneillä rasvoilla on se ongelma, että synteettisessä hydrauksessa reaktion luonnollinen stereokemia häiriintyy ja syntyy niin sanottuja trans-rasvoja. Niillä on todettu olevan yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin.
Hydrauksessa yleisimpiä katalyyttejä ovat mainitsemasi nikkeli (Raney-nikkeli), palladium ja platina. Erään uuden tutkimuksen mukaan platinalla saataisiin tehokkaampia tuloksia verrattuna nikkeliin. Platinan ongelma on sen kalleus: se on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kulta.
Kovat kasvirasvat sekä sorbitoli ja ksylitoli valmistetaan hydraamalla. Ksylitoli voidaan valmistaa ksyloosista myös hiivojen avulla. Luonnollisesti ksyloosia käyttävän Pichia stipitis -hiivan geenejä on siirretty Suomessa VTT:n tutkimuksessa leivinhiivaan ksylitolin tuotantoa ajatellen.
Hydrausprosessin jälkeen tuotteet aina puhdistetaan. Siksi niistä löytyy tuskin lainkaan katalyyttinä käytettyä nikkeliä. Trans-rasvojen terveyshaitoista on sen sijaan näyttöä.
