Matemaattisten aineiden opettaja Tiina Kaakinen työskentelee vuoden 2009 LUMA-koulussa Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä. Kaakisen oppilaat ovat ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita sekä Oulun aikuislukion opiskelijoita.
Oulun yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelleella Kaakisella on takanaan kolmetoista vuotta opetustyötä. Kahden lapsen äiti harrastaa reippaan kävelyn lisäksi uusiin sosiaalisen median muotoihin tutustumista ja lukee erilaisiin opetusmenetelmiin liittyvää kirjallisuutta.
Ammattiopiston opettajan työn parhaat puolet ja haasteet
“Tykkään työstäni, sillä tässä näkee nopeasti käytännössä opiskelijoiden tulokset. Käytäntö ja teoria ovat erittäin lähellä toisiaan” kertoo Kaakinen. Myös koulun valinnaisten opintojaksojen suunnittelu ja toteutus on palkitsevaa. Toisaalta ammattiopiston opiskelijaryhmät ovat heterogeenisia ja erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita paljon. Kaakista surettaa myös lähituntien vähentäminen, sillä se vie tilaa mielenkiintoisia sisältöalueita, joista ammattiin opiskeleville olisi hyötyä.
Uusia ideoita opetussuunnitelmatyöstä, koulutuksista ja omatoimisesta opiskelusta
Ilokseen Kaakinen on päässyt useamman kerran mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Lisäksi hän on osallistunut säännöllisesti koulutuksiin ja yrittänyt jakaa koulutusten antia kollegoillekin. Omaa osaamistaan hän on kehittänyt myös opiskelemalla itsenäisesti opetusmenetelmiä ja esimerkiksi ruotsin kieltä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena Kaakisella on sosiaalinen media, jonka työkaluihin hän on tutustunut itsenäisesti ja ottanut sitten pienin askelin mukaan opetukseensa.
“Luen mielelläni kirjallisuutta, joka tukee opetusmenetelmiä ja tutkin erilaisia tapoja oppia. Tutkin muiden oppiaineiden opetusmenetelmiä ja mietin voisinko niistä saada jotain omaan opetukseeni. Jos jonkin asian koen onnistuvan arkielämässä tietyllä tavalla, mietin voisiko tätä hyödyntää opetuksessa. Usein arkielämästä tutut käytänteet sopivat myös luokkaan” kertoo Kaakinen.
Ideasta käytäntöön
Kaakinen kertoo opettavansa LUMA-aineita monipuolisin välinein. Hänellä on jokaisella opintojaksolla jotain uutta teknologiaa tukevaa asiaa. “Esimerkiksi graafisen laskimen avulla pyrimme mittaamaan joillakin jaksoilla pH:n tai äänenvoimakkuuden niin, että jokainen opiskelija pääsee testaamaan laitteita.” Jotkut ryhmät ovat tutustuneet Audacity-nimiseen ääniohjelmaan ja äänittäneet sitten omia kemiaan tai fysiikkaa liittyviä esitelmiä mp3-tiedostoiksi ja harjoitelleet muokkaamaan ääntä.
Yhteistyötä voidaan lisätä uuden sosiaalisen median avulla. “Google Documents -työkalulla olemme tuottaneet yhdessä ryhmätyön tilastomatematiikkaan liittyen. Näin samaan aikaan usealta koneelta on voitu muokata asiakirjaa yhdessä” kuvailee Kaakinen.
Kaakinen on löytänyt Internetin kätköistä myös sovelluksen käsitekarttojen tekoon. Bubbl.us-ohjelman avulla oppilaat voivat jakaa ennakkokäsityksensä esimerkiksi alkuaineisiin liittyen. Tämän jälkeen jäsenneltyjen keskeisten käsitteiden avulla luodaan työpaikkahakemus opettajalle oman alkuaineen asiantuntijana.
Tällä hetkellä Moodle-oppimisalustalla on menossa Ammattimatematiikan tuki -kurssi. Puolet kurssista tehdään verkko-opiskeluna ja noin puolet tehtävistä, esimerkiksi sähkön kaavioihin liittyvät laskutoimitukset, tehdään vihkoportfoliona.
Avaruussukkulat ja yllätyksellisyys motivoijina
Opiskelijoiden tasoeroista ja erityistä tukea tarvitsevien suuresta määrästä johtuen motivointi on tärkeä osa opettajan työtä Oulun seudun ammattiopistossa. “Motivoinnissa voin käyttää aamun uusinta uutista esimerkiksi avaruussukkulaan liittyen.” Täysin toisenlaisena motivointikeinona Tiina on käyttänyt japanilaisia runoja tai logiikkatehtäviä. “Yllätykset matematiikan tunnilla ovat taatusti toimiva ratkaisu”, vinkkaa Kaakinen. “Geometrian tunneilla olemme viimeksi miettineet omaa huonetta eri mittakaavoissa sekä miettineet voisiko huonekaluja asetella toisin, jotta kulkutilaa jäisi riittävästi. Ennen pääsiäistä tutustuimme sarjakuvien piirtämisen avulla vaiheittain pupun piiriin ja pinta-alaan.” Kaakinen lisää.
Teksti: Veera Kallunki.
