Miltä umami maistuu? Tiedätkö missä suusi karvaan maun reseptorit sijaitsevat? Maistuuko makea muuallakin kuin kielen kärjessä? Mikä on kuuloaistin merkitys ruoan aistimisessa? Voiko ruoan makeuden nähdä tai haistaa?
Näistä kysymyksistä lähdettiin liikkeelle huhtikuun 2010 LUMA-tiede- ja teknologiapäivien Aistien ruokamaailmaan! -työpajassa. Toiminnallisessa työpajassa tutustuttiin Sapere-menetelmään, joka perustuu monipuoliseen aistien käyttöön ja aistimusten ilmaisuun. Laajemmin menetelmää on käsitelty kouluissa Makukoulu-hankkeen yhteydessä.
Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantiedettä keittiössä
Aistien ruokamaailmaan! -kerhosta voi löytää yhteyksiä moniin kouluaineisiin. Kerhonohjaaja voi halutessaan painottaa esimerkiksi ruoanlaittotaitoa ja miellyttävän ruokailuympäristön merkitystä (kotitalous), ruoan kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ruoan aistittaviin ominaisuuksiin (fysiikka ja kemia), aistien toimintaa, ihmisen synnynnäisiä ruokamieltymyksiä, kasvien viljelyä ja eläinten kasvatusta (biologia), aistimusten ilmaisemista (äidinkieli, ilmaisutaito ja kuvataide) tai vastuullista kuluttamista, ruoantuotantoa ja erilaisia ruokakulttuureita (historia, yhteiskuntaoppi ja maantiede).
Aistit tarkkoina kerhossa
Aistien ruokamaailmaan! -materiaalissa on tehtäviä 14 kerhokerralle, joiden kesto on noin 90 minuuttia. Kerhokerrat on jaettu kolmeen teemaan.
Ensimmäisessä teemassa tutustutaan vuorollaan yhden kerhokerran ajan jokaisen aistin merkitykseen ruokailutilanteissa. Porkkanaa ei esimerkiksi voi syödä äänettömästi eikä moni onnistu maistamaan hapanta sitruunaa irvistelemättä.
Toisessa teemassa tutustutaan ja arvioidaan erilaisia ruokia kaikkien aistien avulla aiemmin opittua soveltaen. Teema sisältää esimerkiksi kasvis-, hedelmä- ja vilja aiheisia kerhokertoja. Teemaan on sisällytetty myös tehtäviä, joissa tutustutaan ruoan aistittaviin ominaisuuksiin luonnontieteellisestä näkökulmasta. Lisäksi teema tarjoaa mahdollisuuksia kasvattaa lasten kuluttajatuntemusta, kuten tietoja ruoan alkuperästä, tuotannosta ja laadusta.
Kolmas teema sisältää tehtäviä, joissa harjoitellaan aistimusten ilmaisua kuvallisesti ja draaman keinoin. Materiaali sopii soveltuvin osin peruskoulun kaikille luokille, parhaiten kuitenkin peruskoulun 5. luokasta alkaen.
Aistit yhteistyössä
Työpajaan osallistujat pääsivät aistipisteissä kokeilemaan miten omat aistit toimivat ja tarkoituksena oli havaita, mitä tapahtuu, kun käytössä onkin kerrallaan vain yksi aisti tai miten muut aistit yhteistyössä saavat meitä tekemään jostakin ruuasta harhaan johtavia päätelmiä. Osallistujat saivat mukaan myös painetun suomenkielisen materiaalin. Yhden oppitunnin mittainen työpaja riitti hyvin kaikkien viiden aistin käsittelyyn. Oli mukava huomata, että tutuissa asioissa oli silti uutta opittavaa.
Kerhokeskuksen ja Makukoulun ABC -hankkeen kotisivuilta löytyvät Aistien ruokamaailmaan! -opas kerhonohjaajalle ja Sinnrikt i matvärlden! -guide för klubbledaren PDF-versioina. Opettajien ja ohjaajien tueksi on tuotettu myös suomenkielinen kalvosarja oppilaille, joka löytyy samoin hankkeen sivuilta. Kaikki materiaalit ovat maksuttomia.
Toivottavasti myös muut kuin kotitalouden opettajat löytävät oppaan oman jokapäiväisen työn tueksi!
Teksti: Merike Kesler.
