Koko Suomen kattava typpidioksidimittaus soveltaa ilmanlaadun kokeellista tutkimista ja painottaa laajaa yhteistyötä kaikkien projektiin osallistuvien osapuolten – oppilaiden, opettajien, asiantuntijoiden ja päättäjien – kesken. Oppilaat mittaavat yhteensä 36 koulun lähiympäristössä typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräimillä. Mistä kaikki sai alkuunsa ja mitä on tulossa?
Lukuisat koulut ympäri Suomea – pohjoisin Rovaniemeltä ja eteläisin Helsingistä – käynnistivät mittavan yhteistyöprojektin ilmanlaadun tutkimiseen. Oppilaat asensivat syyskuun alussa yliopiston tutkimuslaboratoriossa aktivoidut typpidioksidikeräimet kuukauden ajaksi valitsemiinsa kohteisiin. Näytteenottoajan kuluttua keräimet lähetetään jälleen tutkimuslaboratorioon analysoitaviksi Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen toimesta. Analyysitulosten perusteella oppilaat laskevat lopulliset typpidioksidipitoisuudet ja jakavat tiedot verkossa. Lopullinen keskustelu käydään LUMA– ja teknologiaviikolla oppilaitosten ja asiantuntijoiden kesken Liikkeelle!-hankkeen Linkki-oppimisympäristössä.
Typpidioksidimittaus-projektin taustaa
Kestävän kehityksen perusteiden mukaista on, että oppilas osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Opetussuunnitelmassa korostetaan erityisesti kokeellisuutta kestävän kehityksen opetuksen tukena. Kokeellisuus on tullut kouluihin jäädäkseen, eikä se ole enää harvinaista. Veden määrittämiseen löytyy paljon erilaisia kouluille sopivia ohjeita ja jokaiselta koululta löytyvät myös tarvittavat välineet, mutta maaperän ja ilmanlaadun kokeellisessa tutkimisessa tilanne on toinen. Kouluissa onkin esimerkiksi ilman ja ilmakehän kokeellinen tutkiminen jääkin hyvin heikoksi.
Vuosi 2010 on ilmastonmuutoksen hidastamisen vuosi. Pohjoismainen ilmastopäivä on 11.11.2010 eli juuri LUMA– ja teknologiaviikolla, jolloin koulujen mittaustuloksista keskustellaan Linkki-oppimisympäristössä. Miten voitaisiin kouluissa uudella tavalla tutkia ilmanlaatua?
Liikkeelle!-hanke pisti rattaat liikkeelle
Mielenkiinto heräsi vuosi sitten Liikkeelle!-hankkeessa toteutetussa typpidioksidin mittausprojektissa. HSY:n käyttämää ja kehittämää analyysimenetelmää soveltamalla kouluihin passiivikeräimiä voitaisiin käyttää mittaamaan kuukauden ajan typen oksideja oppilaiden valitsemissa paikoissa. Ennen käyttöä passiivikeräimet pitää kuitenkin aktivoida metanolilla. Metanolin käsittely voi tuottaa ongelmia kouluille, koska kemikaalin käsittelyyn tarvitaan vetokaappi ja kuivauskaappi. Antureiden analyysi ei onnistu tavallisesta kemianluokasta löytyvillä varusteilla, sillä tarvittavia laitteita – spektrofotometriä ja ionisaatioallasta – löytyy harvasta koulusta.
Yhteistyöllä tuloksia
Useimmilla korkeamman asteen oppilaitoksilla ja yliopistoilla on laaja välinevalikoima ja osaava henkilökunta. Kouluja vaivaava välineiden puute edesauttausi tekemään yhteistyötä keräinten aktivoinnissa ja analysoinnissa lähellä olevien ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja alueellisten LUMA-keskusten kanssa.
Mahdollisuudet käsitellä ilmanlaadun tutkimustuloksia eri oppiaineissa kannustaisi niiden väliseen poikkitieteelliseen oppimiseen. Yhdessä paikkakunnan viranomaisten kanssa opiskelijat voisivat etsiä sopivia mittauskohteita, jolloin tulokset hyödyntäisivät myös ympäristöviranomaisia. Samalla korostuisi yhteistyö kunnan päättäjien kanssa.
Eri paikkakunnilla tapahtuva samanaikainen mittaaminen herättää erityisen mielenkiinnon muiden paikkakuntien mittaustuloksia kohtaan. Yhteinen verkossa oleva tiedotusalusta on erinomainen väline tulosten julkistamiseen, vertailemiseen ja niiden merkitysten analysoimiseen. Opiskelijat voivat kommentoida ja tutkia saatuja tuloksia sekä kysellä asiantuntijoilta ratkaisuja ongelmiin.
Kokonaisuudessaan ilmanlaadun mittaaminen on mielenkiintoinen aihealue. Se ei pelkästään anna kouluille mahdollisuuden mitata ilman typpidioksidipitoisuutta kokeellisesti, vaan se luo myös hyvän mahdollisuuden verkostoitumiseen.
Teksti: Päivi Ojala.
