Luonnontieteet, matematiikka, tietotekniikka ja teknologia – siinä lista Suomelle perinteisesti tärkeistä aloista. Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset lapset ja nuoret ovat saavuttaneet näissä aineissa kansainvälisestikin hyviä oppimistuloksia, mutta toisaalta tutkimukset kertovat myös sen karun totuuden, että kiinnostus näitä aineita kohtaan on koko ajan laskussa.
– On hullunkurista, että lapset ja nuoret osaavat LUMA-aineita hyvin, mutta niistä ei olla kiinnostuneita, toteaa dosentti Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta.
Hirvonen hakee selitystä kulttuurinmuutoksesta.
– Kun siirryttiin nettiaikaan, niin siirryttiin toisen tyyppiseen tiedon omaksumistapaan. Asiat halutaan nopeasti, heti nyt ja tässä. Tällainen ajattelutapa ei edistä luonnontieteiden ja matematiikan oppimista, koska näissä aineissa syvällisen tiedon saavuttaminen vie monia vuosia ja vaatii määrätietoista työtä.
– Lapset ja nuoret ovat omaksuneet uudenlaisen tavan omaksua tietoa, nyt tarvitaan toimia, jotta heidän tapansa hankkia tietoa ja meidän tapamme tarjota tietoa kohtaisivat paremmin, Pekka Hirvonen tuumaa.
LUMA-ilosanoma leviää
LUMA-aineiden kiinnostavuuden lisäämiseen tähtäävä juna on jo liikkeellä. Esimerkiksi muutama vuosi sitten uudistettu opetussuunnitelma toi fysiikka ja kemia oppiaineeksi jo alakouluun. Siellä fysiikkaa ja kemiaa lähestytään ilmiölähtöisesti tarkastelemalla lapsia lähellä olevia jokapäiväisiä asioita ja ilmiöitä.
– Jos innostus saadaan luotua jo vitosluokalla, se saattaa kantaa yläkouluun saakka ja aina lukioon asti, Hirvonen toteaa.
Myös suomalaisissa yliopistoissa on aktivoiduttu. Keväällä 2010 perustettiin kansallinen LUMA-neuvottelukunta, jonka tehtävänä on koordinoida kansallista LUMA-toimintaa. Eri puolelle maata on syntymässä alueellisia LUMA-keskuksia.
Pekka Hirvonen kertoo, että myös Itä-Suomen yliopiston LUMA-toiminnan käynnistäminen on hyvässä vauhdissa.
– Joensuuhun rakennetaan parhaillaan LUMA-toimintaympäristöä, joka tulee sisältämään paljon sellaisia ideoita, joita ei kouluopetuksessa ole aikaisemmin laajemmalti hyödynnetty.
Yliopisto on saanut LUMA-toiminnan käynnistämiseen ja toimintaympäristön rakentamiseen Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta yhteensä 635 000 euron rahoituksen.
Teksti: Anne Heikkinen. Juttu on julkaistu alunperin Kantti.net-sivustolla.
Kuuntele myös, kun Hirvonen pohti 20.3.2011 LUMA-aineiden viehätystä tai pikemminkin sen puutetta Yle Puheen Aspektissa » (MP3, kesto 13’00”)
