Osana kansainvälisen tiedeakatemioiden verkoston IAP:n tiedekoulutusohjelmaa järjestettävä kansainvälinen Developing IBSE: New Issues -konferenssi alkoi tänään Kumpulan kampuksella. Konferenssin aiheina on arvioinnin sekä opetuksen ja teollisuuden välisen suhteen roolit osana tutkimuksellista tiedeopiskelua.
30. toukokuuta Helsingin yliopiston kemian laitoksen suureen luentosaliin kerääntyi reilun seitsemänkymmenen konferenssivieraan lisäksi myös muita tiedeopetuksesta kiinnostuneita kuulemaan konferenssin avauspuheenvuoroja. Omat tervehdyksensä kuulijoille tarjosivat opetusministeriö, Suomen tiedeakatemia ja Euroopan komissio.
Konferenssin varsinaisesta avauspuheenvuorosta vastasi Professori Dato’ Lee Yee Cheong (kuvassa yllä). Professori Cheong totesi, että hänen puheenvuoronsa taustalla on kaksi maailmanlaajuista haastetta: kamppailut köyhyyttä ja ilmastonmuutosta vastaan. Molempien haasteiden ratkaisemisessa olisi olennaista kulutuksen kääntäminen laskuun länsimaissa sekä kehittyvissä maissa, jotka ovat alkaneet kopioida länsimaalaisia kulutustottumuksia.
Cheong nosti esiin erityisesti huolen siitä jatkuvasti kiihtyvästä tahdista, jolla viihde-elektroniikkaa kulutetaan länsimaissa ja siitä kuinka tämä trendi on leviämässä kehittyvien maiden vaurastuessa.
Hän totesi myös, että vaikka IAP muuten menestyksekkäästi edistänyt tutkimuksellista tiedeopiskelua, se on epäonnistunut nuorten asennekasvatuksessa. Professori Cheong esitti lopuksi, että tiedeopetuksen tulisi keskittyä kasvattamaan nuorista vastuullisia kansalaisia, ei vastuullisia tieteentekijöitä.
Konferenssin avausosuuden viimeisen puheenvuoron piti professori Wynne Harlen, joka johdatti osallistujat kohti konferenssin ensimmäistä teemaa: arviointia. Hän lähti liikkeelle koulutuksen tarpeesta opettaa opiskelijoita kohtaamaan jatkuvasti muuttuva maailma, mikä tarkoittaa kykyä oppia oppimaan, ratkaisemaan ongelmia, ajattelemaa kriittisesti ja työskentelemään erilaisissa ympäristöissä.
Seuraavaksi professori Harlen esitti erilaisia tapoja ja syitä toteuttaa oppilaiden arviointia. Hänen mukaansa arvioinnin kolme tehtävää ovat: oppimisen parantaminen, oppilaiden kehittymisen seuraaminen ja oppimisen tason arviointi tietyllä hetkellä.
Tutkimuksellisen tiedeopetuksen toteuttaminen vaatii professori Harlenin mielestä omanlaistaan arviointia, jonka tulisi tapahtua tilanteissa, joissa opiskelijat käyttävät tutkimustaitojaan todellisissa tilanteissa. Jos opetuksesta halutaan todella tehdä tutkimuksellista, täytyy arvioinninkin kohdistua näihin tutkimuksellisiin taitoihin ja tietoihin. Professori Harlen totesi arvioinnin muuttamisen tällä tavoin olevan vaikeaa, mutta kuitenkin tehtävissä.
Teksti: Simo Tolvanen. Kuvat: Sakari Tolppanen.
