Developing IBSE – New Issues -tiedekonferenssin kolmantena päivänä pohdittiin tiedeopetuksen ja työelämän tulevaisuutta, esiteltiin malleja koulu-yritys-yhteistyöhön ja pohdittiin, minkälaista tiedeopetusta yritykset, opiskelijoiden tulevat työnantajat, kaipaavat.
Kolmepäiväisen Developing IBSE – New Issues -konferenssin puheenvuoroissa toistui huoli lasten ja nuorten asenteista matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja niiden opiskelua kohtaan. Jotain on tapahduttava, jotta tarpeeksi nuoria saataisiin koulutettua alalle. Kyse on tulevaisuuden kilpailukyvyn säilyttämisestä.
Samaan aikaan myös työelämä muuttuu ja matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniset alat nojaavat yhä enemmän rutiininomaisten työtehtävien sijaan innovointiin ja projektiluontoisuuteen.
Työelämän tarpeista Developing IBSE – New Issues -konferenssissa oli puhumassa Marita Aho (kuvassa yllä) Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK). EK:n Oivallus-projektissa on kartoitettu osaamistarpeita tulevaisuuden Suomessa.
Yritykset muuttuvat yhä innovaatiovetoisemmiksi ja pyrkivät tekemään tuotteita, joita muut eivät tee tai osaa tehdä, Aho kertoi ja vertasi tulevaisuuden työelämää elokuvantekoon. Tietty projekti, jolla on suunnitelma ja päämäärä toteutetaan tietyllä tiimillä ja sitten siirrytään toiseen, erilaiseen projektiin.
Se vaatii, että työnteko ajatellaan uudelleen ja käytetään luovuutta uusien, tieteen alojen rajat ylittävien toimintatapojen etsimiseen. Siinä vaaditaan verkostoitumistaitoja.
Työelämän uudet vaatimukset vaativat uusia tuulia myös opetukseen. Ahon mukaan muutos vaatii sitä, että koulu antaa valmiudet oppia oppimaan toisella tavalla, johon kuuluvat oppiaineiden välinen yhteistyö sekä opitun luova soveltaminen.
EU-tason tavoitteet työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi
Rutiininomaisen työn muuttuessa Euroopassa yhä enemmän asiantuntijatyöksi, on arvioitu, että 35 % Euroopan työpaikoista tulee vaatimaan korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä Euroopan työikäisistä 26 %:lla on korkeakoulututkinto.
Jo nyt yksi viidestä nuoresta Euroopassa on työtä vailla. Menetämme kokonaisia sukupolvia, ellei koulutukseen ja sen tärkeyden korostamiseen panosteta, sanoi tilaisuuden toinen puhuja Ana Maria Costa Freitas (kuvassa yllä) Euroopan komissiosta.
Costa Freitas kertoi, että tiedeopetus koetaan tutkimusten mukaan vaikeaksi ja hyödyttömäksi. Toimenpiteet kiinnostuksen lisäämiseksi ovat toistaiseksi poikineet vain vaatimattomia tuloksia, mutta jotta nuorten kiinnostus ja alan tarjoamat uramahdollisuudet kohtaisivat, tulisi opetuksessa korostaa tieteen merkitystä sekä kehittää opetuksesta palkitsevampaa ja joustavampaa ja ulottaa se myös luokkahuoneen ulkopuolelle.
Costa Freitas esitteli tilaisuudessa Eurooppa 2020 -kasvustrategian tavoitteita, jotka tukevat älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopassa. Konkreettisina tavoitteina on listattu opintonsa keskeyttäneiden osuuden laskeminen 10 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän lisääminen 30–34-vuotiaiden keskuudessa 40 prosenttiin nykyisestä 31 prosentista vuoteen 2020 mennessä.
Teksti: Elisa Lautala. Kuvat: Sakari Tolppanen.
