Viime kesänä Valtakunnallisen LUMA-keskuksen alainen maantieteen resurssikekus Geopiste järjesti maantiedeleirin, jonka aikana alakouluikäiset leiriläiset suunnittelivat oman kaupunginosan.
Kaupunginosasuunnitteluharjoituksen tavoitteena oli, että leiriläiset ymmärtäisivät yhdyskuntasuunnittelun periaatteita, hyvän elinympäristön ominaisuuksia ja mittakaavan käyttöä.
Leirillä harjoiteltiin myös ryhmätyötaitoja sekä opittiin arvioimaan ja arvostamaan omaa asuinympäristöä. Tiedollisten tavoitteiden sijaan pääpaino kesäleirin harjoituksessa oli kuitenkin omien kaupunkiunelmien vapaalla toteuttamisella.
Vaikka harjoituksen tehtävänanto oli varsin vapaa, kaupunginosien suunnittelu lähestyi myös maantieteellisessä tutkimuksessa käytettyä mielikuvakarttojen piirtämistä. Oppilaiden kaupunkipienoismallit rakentuvat usein vastaamaan omaa kokemusmaailmaa ja arkea.
Harjoitus koostui viidestä vaiheesta:
1. Kootaan kaupunkiunelmat paperille (10 min)
Oppilaat jaettiin 3-4 hengen ryhmiin, ja tehtävänä oli ideoida unelmien kaupunginosan ominaisuuksia. Minkälainen on unelmienne kaupunki? Miltä kaupunki näyttää? Minkälaisia ovat rakennukset? Miten siellä liikutaan? Keitä kaupungissa asuu? Mitä kaupungissa tehdään?
2. Lyhyt esittely yhdyskuntasuunnittelusta sekä suunniteltavan kaupunginosan historiasta (10 min)
Harjoitus jatkui ohjeistuksella sekä lyhyellä esityksellä yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta. Myös asuinalueiden suunnittelijat rakentavat tulevista alueista pienoismalleja, tosin useimmiten tietokoneen ruudulle. Harjoituksen lähtökohtana oli historiallinen kartta läheisestä asuinalueesta. Viisikymmentä vuotta sitten alue oli ollut kaupungin laitamia, kahden tehtaan ja joidenkin asuinrakennusten lisäksi pelkkää joutomaata. Tehtävänä oli suunnitella oma kaupunginosa tästä lähtökohdasta.
3. Suunnitellaan ja rakennetaan unelmien kaupunginosa karttapohjalle (45 min)
Ryhmille jaettiin suunniteltavasta alueesta A1 -kokoinen karttapohja, johon oli merkitty keskeisimpiä teitä sekä tietoja luonnonympäristöstä. Ryhmät rakensivat alueen kartan päälle käyttämällä legoja, värillistä paperia, värikyniä, kasvinosia ja muita materiaaleja. Kaupunginosalle keksittiin nimi.
4. Esitellään kaupunginosat muille ryhmille (15 min)
Jokainen ryhmä esitteli rakentamansa kaupunginosan. Kun lähtökohtana oli vapaa ideointi, lopputulokset olivat hyvinkin villejä ja mielikuvituksellisia. Kaupungit kohosivat karttapohjan päälle legopalikoista, kasveista ja paperista. Lopputuloksena oli värikkäitä kortteleita, patsaita ja palveluita kissapuistoista kauppakeskuksiin.
Oikeassa mittakaavassa suurimmat tornitalojen pienoismallit olisivat nousseet yli kahden kilometrin korkeuteen.
Yhdessä arvioitiin minkälaisia kaupunginosista tuli ja kuinka hyvän asuinalueen piirteet täyttyivät. Kaupunginosat valokuvattiin, ja pohdittiin ylhäältä päin otettujen kuvien esittämistä oman kaupunginosan karttana.
5. Tutustutaan, miltä suunniteltu kaupunginosa näyttää oikeasti (10 min)
Lopuksi tutustuttiin karttojen avulla, miltä suunnittelun kohteena ollut alue näyttää nykyhetkellä. Seuraavalla oppitunnilla lähdettiin karttojen kanssa valokuvaamaan aluetta. Retkellä tarkasteltiin, minkälainen alueesta on oikeasti syntynyt kaupunkisuunnittelun tuloksena.
Teksti: Rami Ratvio.
