Viime viikolla Helsingin yliopiston Tiedekulman valtasivat yläkoulu- ja lukioikäiset, jotka pääsivät lähestymään liikettä ja liikuntaa matematiikan ja luonnontieteiden kautta Valtakunnallisen LUMA-keskuksen Tiedettä nuorille -viikolla.
Tiedekulman alakertaan oli järjestetty nuorille suunnattuja työpajoja, joita vetivät Helsingin yliopistossa opiskelevat ja siellä työskentelevät. Mukana olivat Kemianluokka Gadolin, fysiikan F2k, maantieteen Geopiste, matematiikan Summamutikka, biologian BioPop ja tietojenkäsittelytieteen Linkki.
Viikon aloittivat BioPop ja Geopiste, jonka Havainnoi kaupunkia -työpajassa oppilasryhmät perehtyivät kaupunkitilan käyttöön. Sitä lähestyttiin niin ihmisten aktiviteettien, katumainosten kuin kaupungin historiankin kautta.
“Haastettiin nuoret vähän tarkastelemaan ja pohtimaan kaupunkitilaa. Kolme kovin erikokoista kouluryhmää kävi meidän työpajassa, mutta harjoitus toimi kaikissa oikein mukavasti”, kertoo työpajaa ohjannut Maaria Haavisto Geopisteestä.
Geopisteen työpajoihin osallistui kaksi yläkoululaisryhmää ja yksi lukiolaisryhmä, ja vaikka aihe olikin yläkouluikäisille hieman haastava, koska sitä ei oltu koulussa käsitelty, syntyi kaikissa ryhmissä hyvää keskustelua ja ideoita.
“Opettajatkin tuntuivat olevan kiinnostuneita työpajasta, sillä halusivat viedä harjoituksessa käytettyjä karttoja mukanaan”, Haavisto lisää.
Iltapäivän työpajat olivat kaikille avoimia ja niissä perehdyttiin globalisaation vaikutuksiin jäljittämällä tuotteiden ja raaka-aineiden alkuperää Globaalissa salapoliisipelissä.
Vetyautoja ja hiilidioksidimittareita
Tiistai ja keskiviikko oli omistettu fysiikalle ja kemialle. Kemianluokka Gadolinin työpajassa oppilaat pääsivät testaamaan hiilidioksidimittarin avulla kehonsa hapenkulutusta.
“Testissä tutkittiin, kuinka hapen kulutus kasvaa ja hiilidioksidin määrä uloshengityksessä on suurempi, kun ihminen liikkuu ja sydämen syke nousee”, kertoo Gadolinin koordinaattori Marja Happonen.
Lisäksi pajassa tutkittiin vetyenergiaa vetyautojen avulla. Vedestä hajotettiin polttokennolla paristojen energian avulla vetyä ja happea. Vety tankattiin autoon ja vedyn palamisesta auton polttokennolla syntyi jälleen energiaa ja vettä. Näin syntyy ympäristöystävällistä polttoainetta leluautoon.
Logiikalla liikkeelle
Loppuviikon ajan Tiedekulmassa perehdyttiin liikkumiseen logiikan kautta.
“Tossa on pakko olla kuoppa”, huudahtelivat Ylä-Malmin peruskoulun kasiluokkalaiset pelatessaan Miinaharava-tyyppistä peliä, jossa piti varoa kuoppia ja hirviöitä.
Loogisesta ajattelusta oli pelissä hyötyä, sillä mahdolliset ansanpaikat pystyi päättelemään. Lisää päänvaivaa tuotti, kun ryhmien piti tehdä seuraavalle ryhmälle mahdollisimman haastava pelialusta.
Muissa työpajoissa rakenneltiin spagetista, teipistä ja vaahtokarkeista siltaa sekä selviteltiin loogisimpia reittejä halki Euroopan ihmispelilaudalla.
Linkin ja Summamutikan iltaohjelmassa olivat suosittu peliohjelmointikerho sekä Summamutikka-klubi sekä opettajien ilta, jonne saapui viitisentoista opettajaa ja opettajaksi opiskelevaa. Illan aikana opettajat tutustuivat Summamutikan ja Linkin toimintaan samojen työpajatehtävien kautta, joita koululaisetkin olivat päivemmällä ratkoneet.
“Uskon, että vaahtokarkkihaaste päätyy moneen luokkaan”, kertoo Summamutikan koordinaattori Tiina Romu.
“Summamutikan on tarkoitus järjestää jatkossakin opettajien klubia, jossa opettajilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja keskustella matematiikkaan, sen opetukseen ja oppimiseen liittyvistä asioista”, hän lisää.
Kuvia Tiedekulman fysiikan ja kemian työpajoista Flickrissa.
Teksti: Elisa Lautala.
