Pohjois-Karjalassa otettiin varaslähtö LUMA-viikolle yläkoululaisten Tiede ja työelämä -teemapäivän merkeissä

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus ja pohjoiskarjalaiset yritykset ottivat varaslähdön valtakunnalliselle LUMA-viikolle (5.–11.11.2012) jo perjantaina 2.11. järjestämällä luonnontieteistä kiinnostuneille yläkoululaisille, yläkoulujen luonnontieteiden opettajille ja opinto-ohjaajille Tiede ja työelämä -teemapäivän.

Päivän aikana korostettiin teemaa ’työelämävalmiudet’ ja aihetta käsiteltiin erityisesti luonnontieteellisen koulutuksen ja luonnontieteisiin liittyvän yritystoiminnan näkökulmasta.

Aamupäivä koostui lyhyistä varttituntisista esityksistä, joista vastasivat neljä yritystä ja neljä yliopiston ainelaitosta. Luennoilla käytiin läpi esiintyjien kulkemia erilaisia urapolkuja, millaisia työtehtäviä yrityksistä löytyy luonnontieteen lähtökohdista, millaisia valmiuksia tulevaisuuden työntekijällä tulisi olla ja miten toisaalta yliopisto valmentaa työelämän haasteisiin.

Iltapäivän aikana yritykset ja yliopisto järjestivät työpajoja, joissa oppilaat opettajineen pääsivät tutustumaan esimerkkeihin yritysten toiminnasta sekä yliopiston tutkimustyöstä. Aamupäivän esityksiä oli seuraamassa yli 250 oppilasta, opettajaa sekä opinto-ohjaajaa ja iltapäivän työpajoihin saatiin mahdutettua 100 innokasta oppilasta opettajineen.

Ensimmäisenä puheenvuorona Flaxwood Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Karppinen kertoi oman urapolkunsa lisäksi yrityksessään valmistettavien komposiittikitaroiden materiaalien kehittämisestä, kuten eksoottisten ja uhanalaisten puumateriaalien jäljittelemisestä. Esityksessä käytiin myös kattavasti yrityksessä toimivien eri alojen eksperttien työtehtäviä tuotekehityksestä tuotantoon ja liikkeenjohtoon.

Fysiikan ja matematiikan laitoksen professori Kai Peiponen kertoi oppilaille oman henkilökohtaisen matkansa työuralle yliopistoon.

Matkalle oli mahtunut monenlaisia vaiheita ja hetkiä, jotka eivät luvanneet luonnontieteisiin suuntaavalle nuorelle kovinkaan kannustavia tulevaisuudenkuvia. Päämäärätietoinen nuori kuitenkin päätyi valitsemalleen alalle. Peiponen kertoi esityksessään myös harrastavansa kielten opiskelua ja korosti kielitaidon merkitystä muun aineosaamisen lisäksi tulevaisuuden työtehtävissä.

TeacherGaming LLC:n pääkehittäjä Aleksi Postarin esityksessä käytiin läpi, kuinka opetuspelejä valmistava yritys oli syntynyt ja millaisia henkilöitä siihen tarvittiin. Postari kertoi, mitkä olisivat jatkossa työssä tarvittavia tärkeimpiä taitoja ohjelmistoyrityksessä toimimiseen, millaisia normaalit työpäivät ovat, ja kuinka esimerkiksi Minecraft-peliin rakennettua Edu-lisäosaa testataan normaalissa päivärutiinissa.

Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitoksen professori Markku Tukiainen kumosi omassa puheessaan yleisiä tietojenkäsittelijöistä vallalla olevia stereotypioita ja kuvasi tulevaisuuden työmarkkinatilannetta erinomaiseksi. Esityksessä korostuivat erilaisten tietojen ja taitojen hallinnan tarve ja moninaiset työtehtävät alalla.

Linnunmaa Oy:n toimitusjohtaja Mari Tarvainen kertoi ympäristölainsäädäntöön, erilaisiin lupaprosesseihin ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä asioista omassa alustuksessaan. Asiantuntijaorganisaation toiminnasta saatiin kattava kuva mahdollisuuksista, joita luonnontieteistä valmistuvalla on mahdollisella työurallaan.

Biologian laitokselta FT Merja Lyytikäinen esitteli biologian laitoksella annettavaa opetusta ja erilaisia opettajan ja asiantuntijan suuntautumisvaihtoehtoja. Samoin käytiin läpi laitoksen tutkimuksen pääsuunnat ja painopisteet, kuten metsä- ja vesiekosysteemit ja eläinten hyvinvointi, sekä mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin hankkeisiin.

Valio Oy:n Joensuun tehtaalta kehitysvastaava Pekka K. Hirvonen kertoi Valiosta yleensä sekä Joensuun tehtaan toiminnasta erityisesti. Rasvattomien juustojen valmistukseen keskittynyt meijeri on alallaan Suomen suurimpia. Tuotekehittelyssä on tarvetta osaamiselle niin kemian, biologian kuin elintarviketieteidenkin osaajille.

Aamupäivän esiintyjistä viimeisenä toimi Kemian laitoksen professori Tapani Pakkanen, joka painotti kemian tuntemuksen tärkeyttä jo yleissivistyksenkin kannalta. Luonnontieteitä koulussa opiskellut on jatko-opintojen kannalta hyvässä asemassa, sillä hänellä on valinnanvaraa enemmän kuin muilla, Pakkanen korosti.

Iltapäivän aikana sata oppilasta opettajineen osallistui seitsemään työpajaan, joiden järjestämisestä vastasivat yritykset ja yliopisto.

Abloy Oy:n työpajassa tutkittiin avaimien kokemia voimia niiden pudotessa erilaisille pinnoille. Lisäksi mitattiin automatisoidun ovipumpun vaikutusta ovirakenteiden kiihtyvyyksiin ovea avattaessa ja suljettaessa.

Valio Oy:n työpajassa tutustuttiin ensin erilaisiin perusmakuihin, jonka jälkeen tehtiin elintarviketuotantoon kuuluvaa makutestausta laajalla aineistolla.

Mekrijärven tutkimusaseman työpajassa esiteltiin metsätutkimuksessa käytettäviä valokuvauslennokkeja sekä 3D-tulostusta erilaisten muovikappaleiden valmistuksessa.

Fysiikan ja matematiikan laitos järjesti kaksi pajaa, joista ensimmäisessä tutkittiin erilaisia valonlähteitä ja niiden energiatehokkuutta sekä lämpösäteilyä. Pajassa perehdyttiin valonlähteiden mittaamiseen, suunnitteluun ja teoreettisiin hyötysuhteisiin.

Toisen fysiikan työpajan lähtökohdaksi oli otettu tyttöjen kannustaminen fysiikan opiskeluun (ks. ylin kuva). Laitoksen naispuoliset tutkijat opastivat halloween-teeman siivittämänä, kuinka väri-ilmiöitä havaitaan ja tutkitaan luonnossa, kosmetiikassa ja valaisussa sekä kertoivat kuinka ilmiöitä hyödynnetään moderneissa tieteissä.

Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos järjesti myös kaksi työpajaa. Ensimmäinen pajoista käsitteli monikosketuspintojen sekä silmänliikekameran käyttöä uudentyyppisinä käyttöliittyminä.

Toisessa tietojenkäsittelytieteen pajassa tutustuttiin mobiileihin käyttäjän sijaintiin ja profiiliin perustuviin tietojärjestelmiin. Kehitettyä sovellusta pystyttäisiin käyttämään esimerkiksi kulttuuripalvelujen tuottamisessa.

Teksti: Ville Nivalainen & Vesa Tenhunen.