Keksintöjä ja innovaatioita Oulun kouluissa

Eräillä Oulun kouluilla pidettiin maanantaina 4.2.2013 hieman erilaisia luonnontieteiden ja matematiikan oppitunteja. Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö kehitti yhteistyössä OuLUMA-keskuksen kanssa Suomalainen osaaminen – keksinnöt ja innovaatiot -aiheiset oppitunnit ja tarjosi niitä pidettäviksi Oulun kouluille.

Oppituntien tarjoaminen kouluille sai aikaan suuren suosion, ja mukaan valittiin 10 nopeimmin ilmoittautunutta koulua, joissa oli yhteensä 48 oppilasryhmää 5.-9.-luokkalaisia. Oppituntien tarkemman sisällön suunnittelivat Oulun yliopiston matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen aineenopettajaopiskelijat ja he toimivat myös oppituntien vetäjinä.

Erilainen matikan tunti Terva-Toppilassa

Terva-Toppilan koululle tunteja saapui pitämään neljä aineenopettajaopiskelijaa, Hilla LiukkoMaija MartinmäkiAntti Eronen ja Miro Ruopsa. Matematiikan aineenopettajaksi opiskelevat Hilla ja Maija aloittivat ysiluokan tuntinsa kysymällä oppilaiden tuntemista suomalaisista keksinnöistä. Ensimmäisenä oppilaille tuli mieleen sauna, luonnollisesti (vaikka sauna ei tarkalleen ottaen ole suomalainen keksintö). Lisäksi oppilaat tiesivät mm. Angry Birdsin, Speden nopeustestipelin ja Kipukoukun suomalaisiksi. Hilla ja Maija kertoivat keksinnöistä, joiden kotimaisuus yllätti monet oppilaat. Tiesitkö esimerkiksi, että Abloy-avain, neuvolapalvelut, Linux-käyttöjärjestelmä ja mäkihyppylinko ovat suomalaisia keksintöjä?

Aihe sai selvästi oppilaat kiinnostumaan, ja he olivatkin hyvin mukana kyselemällä ja kommentoimalla reippaasti. Alun keskustelun jälkeen oppilaat pääsivät selittämään keksintöihin liittyviä sanoja Alias-pelin tyyppisesti muutaman hengen ryhmissä. Monet keksinnöt osoittautuivatkin yllättävän vaikeiksi selittää! Sanaselityksen jälkeen oppilaat ratkoivat vielä sanaristikon. Tunnin päätteeksi jotkut ryhmät intoutuivat itse ideoimaan arkipäivää helpottavia laitteita, kuten astianpesukaapin ja teleportin.

Ysiluokkalaiset Emmi Viitala ja Aleksanteri Heikkinen pitivät tunnin kulusta. ”Mukava tunti, nyt tietää mitkä keksinnöt on suomalaisia. Oli kiva kuulla nippelitietoa keksinnöistä”, kommentoi Emmi. Tunti sisälsi uutta asiaa ja yllätyksiäkin, mutta Aleksanterin mielestä Alias-tyyppinen sanaselitystehtävä olisi saanut olla vaikeampikin. ”Tämmöinen olis mukava fysiikan tunnille!”, hihkaisi Emmi, kun he Aleksanterin ja opettajansa Annen kanssa innostuivat vielä miettimään millaiset pelit olisivat sopivia millekin luonnontieteen oppitunnille.

Ensimmäistä kertaa opettajan roolissa

”Idea tunnin sisällöstä syntyi helposti ja toiminnallisen tunnin sisältöä oli mielekästä suunnitella”, kertoi aineenopettajaksi opiskeleva Antti Eronen. Muut kolme opiskelijaa yhtyivät Antin näkemykseen. ”Tunnin suunnittelu ei vienyt liikaa aikaa, googlettamalla löytyi aika helposti tietoa keksinnöistä. Sitten teimme PowerPoint-esityksen ja pelikortit”, tarkensi Hilla.

Tämä opetuskerta oli kaikille opiskelijoille ensimmäinen laatuaan. Jännitys ei kuitenkaan näkynyt. Miron mielestä opettaminen oli mukavampaa kuin luennolla istuminen. ”Tästä sai hyvän käsityksen tuntisuunnitelman tekemisestä ja aihe oli erittäin hyvä ensimmäiseksi oppitunniksi”, Antti lisäsi. Myös Maijan mielestä laskeutuminen opetustyöhön kävi pehmeästi: ”Kiva, että sai suunnitella tällaisen rennomman tunnin, ettei heti ensimmäiseksi tunniksi tullut matematiikan tuntia”.

Myös koulun omat matemaattisten aineiden opettajat Anne Kangaskorte ja Anne Isohanni olivat tyytyväisiä. Kangaskortteen mielestä opiskelijoiden pitämät tunnit olivat mukavaa vaihtelua ja oppilaat saivat tunnilla uusia virikkeitä. Vastaavanlaisille luonnontieteiden ja matematiikan tunneille olisi ehdottomasti tilausta myös ensi vuonna.

Teksti: Merja Vaaramaa.