Perjantaina 8.11.2013 liehuivat Suomen liput Kumpulan tiedekampuksella Helsingissä LUMA-keskustoiminnan 10-vuotisjuhlallisuuksien ja uuden LUMA-keskus Suomen avajaisten kunniaksi.
Kansallista LUMA-verkostoa yhdistäväksi katto-organisaatioksi muodostettu LUMA-keskus Suomi jatkaa entistä vahvemmalta yhteistyöpohjalta nuorten innostamista ja kannustamista matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin. Juhlassa kuultiin monia lämpimiä onnen ja menestyksen toivotuksia, mutta myös LUMA-aineiden osaamiseen liittyviä haasteita tuotiin esiin. Musiikkiesitykset tarjosivat virkistäviä taukoja ja vuoden 2013 ansioituneiden LUMA-toimijoiden palkitseminen kirvoitti yleisöltä runsaat aplodit.
LUMA-keskustoiminta käynnistyi vuonna 2003 Valtakunnallisen LUMA-keskuksen perustamisella Helsingin yliopiston yhteyteen. Perjantain 10-vuotisjuhlassa puhunut rehtori Jukka Kola Helsingin yliopistosta korosti, että kyseessä oli ja on ”monin tavoin merkittävä tapahtuma”.
”Suomen tulevaisuuden rakentamisessa lapset ja nuoret ja heitä opettavat henkilöt ovat keskiössä”, Kola korosti. ”Mikä voisi ollakaan sen tärkeämpää kuin panostaminen lapsiin, nuoriin, oppimisen, opetukseen ja nimenomaan siihen, miten innostutaan siitä oppimisesta”
Kola näki LUMA-keskus Suomen myös koulutusvientiin sopivana esimerkkinä ja toivoi, että ”LUMA-keskus Suomen yhteistyö tulee olemaan nimenomaan win-win-tilanne, jossa kaikki osapuolet hyötyvät.”
Rehtori Kolan jälkeen puhui professori Maija Aksela, joka aloittaa LUMA-keskus Suomen johtajana. Hänen mielestään ”lapsissa, nuorissa ja opettajissa on Suomen hyvä tulevaisuus.” Akselalla on vahva luottamus siihen, että ”saamme yhteistyöllä lapset ja nuoret kiinnostumaan näistä aiheista ja siten pidetään Suomi edelleen tieteen ja teknologian huippumaana.”
Hän lupasi, että LUMA-työssä kuunnellaan kaikkia tahoja: lapsia, nuoria, opettajia ja yhteistyökumppaneita. ”Te opettajat kerrotte meille, mitä kouluissa tapahtuu ja mitä innovaatioita teette, ja yhdessä pyrimme LUMA-toiminnan kautta jakamaan iloa ja innostustanne”, hän sanoi. Yliopistojen ja LUMA-keskus Suomen rooli on Akselan mukaan tutkimukseen pohjautuvassa kehitystyössä. ”Tulemme LUMA-Suomessa varmasti tekemään uusia avauksia, jotka perustuvat tutkimukseen.”
LUMA-keskus Suomen avasi opetusministeri Krista Kiuru, joka ilmaisi puheessaan huolensa siitä, mistä tulevaisuudessa löytyvät yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tarvitsemat luonnontieteiden osaajat, tutkijat ja insinöörit. ”Suomen kestävän kehityksen haasteet, kilpailukyky ja tietoyhteiskuntakehitys edellyttävät, että löydämme nopeasti uusia tapoja lisätä nuortemme matemaattis-luonnontieteellistä kiinnostusta ja näiden oppiaineiden arvostusta”, Kiuru painotti.
Kiurun mukaan LUMA-toiminta on yksi keino tarttua haasteisiin. ”LUMA-työlle on todella olemassa tarve. LUMA-keskustoiminta on alusta lähtien osoittautunut hyväksi ja toimivaksi tavaksi matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittämisessä. Keskukset ovat kyenneet kehittämään runsasta ja monipuolista toimintaa oppimisen ja opetuksen tueksi ja kiinnostuksen herättämiseksi”, hän sanoi. Kiuru haluaisi lisätä paitsi aineenopettajien myös luokan- ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutusta, sillä ”matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostuksen perusta luodaan jo varhaisessa lapsuudessa.”
LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja, apulaisprofessori Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta löysi kiinnostavan yhteyden television Idols-formaatin ja LUMA-aineiden opiskelun välille. Molemmissa tarvitaan rohkeutta ylittää omia rajojaan. ”Jotenkin on se aika koskettavaa miten nuoret lähtevät kokeilemaan omia rajojaan. Lähdetään yrittämään, hyppäämään vähän korkeammalle ja sitten pikkuhiljaa porukasta kuoriutuu varsinaisia osaajia. Vähän samalla lailla näkisin tämän LUMA-aineiden opiskelun. Ei välttämättä aina siellä koulutasolla tai nuorempana ei tiedetä minkälaiseen hyppyyn ne omat kyvyt ja taidot riittävät.”
”Aineiden osaamisessa on paljon samaa kuin Idols-kilpailussa. Pitäisi uskaltaa lähteä hyppäämään vähän korkeammalle. LUMA-keskus Suomen yhtenä tavoitteena voisi olla, että näitä hyppäämisiä ja heittäytymisiä nähtäisiin aiempaa useammin”, Hirvonen lisäsi.
Juhlatunnelmiin voi palata valokuvien kautta:
Teksti: Maija Pollari. Kuva: Elisa Lautala.
