Merike Kesler sai vuoden LUMA-toimija palkinnon 8.11.2013. Hän on tehnyt merkittävää pioneerityötä tiedekasvatuksen kehittämisessä ja edistämisessä koko Suomessa. Hän on työskennellyt useita vuosia Kehittämiskeskus Opinkirjossa (entisessä Kerhokeskuksessa) tiedekasvatuksen kehittämisen parissa.
Vapaaehtoistoiminta
Aloitettuani opinnot Kumpulassa LUMA-keskusta ei ollut vielä, mutta idea oli jo syntynyt – aktiivit toimivat jo tiiviinä ryhmänä. Opiskelijalle se merkitsi sitä, että mahdollisuuksia talkootyöhön erilaisten tapahtumien järjestämisessä oli monia. Silloin opin todella arvostamaan vapaaehtoistyötä: se oli kokeilemista, kehittymistä ja oppimista, sellaista kokemusta, mitä ei missään muualla opinnoissa saa. Myöhemmin olen jatkanut vapaaehtoistyötä ainejärjestöissä ja Tiedeopetusyhdistyksessä. Aina kun näen opettajien tuottamia materiaaleja, kiitollisuus lämmittää sydäntä, koska tiedän, että moni näistä on syntynyt palkkatyön ulkopuolella ja kaikkien hyväksi.
Kiinnostuksen tukeminen
LUMA-keskuksen perustaminen oli merkittävä hetki. Valmistuneelle opettajalle se merkitsi myös tukiverkostoa, parempaa opettajuutta. Itselleni se tarkoitti myös uutta työtä tiedekerhoprojektissa. Silloin sukelsin kokeellisuuden kiehtovaan maailmaan, äärettömään monipuolisuuteen sekä poikki- ja monitieteellisyyteen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin mitään tätä mielenkiintoisempaa työtä on vaikea kuvitella. Tiedekerhojen avulla voidaan tukea ja herättää kiinnostusta, mutta en päässyt itse paljoakaan kerhoihin mukaan. Tiedeleirit sen sijaan tarjosivat tähän oivallisen mahdollisuuden. Lasten ja nuorten innostuksen näkeminen on väkevä inspiraation ja jaksamisen lähde. Se saa entistä enemmän miettimään, miten syntynyt kipinä tai liekki pidetään elossa.
Mihin tiedekasvatus on menossa?
Työtä mitä teen, ei voi tehdä yksin. Monen yhteistyökumppanin edustajasta on tullut läheinen kollega. Yhdessä on pohdittu, mietitty ja toteutettu tiedekasvatusta. Muutama vuosi taaksepäin pohdimme yhteistyökumppaneiden kanssa, mihin tiedekasvatus Suomessa on menossa ja mihin tällä toiminnalla tähdätään, mitä formaali ja informaali tässä kontekstissa tarkoittavat. Nyt samaa pohditaan ministeriön tasolla. Työni on paljon myös tulevaisuuden rakentamista. Yhdessä.
Yhtenäinen työurani on yhtä pitkä kuin LUMA-keskuksella vuosia. Se on ollut kasvu ja kehittyminen käsi kädessä. Voiko tiedekasvattajalla olla parempaa mentoria? Kiitos tunnustuksesta!
Teksti: Merike Kesler. Kuva: Helsingin yliopisto.
