Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu voitti vuoden LUMA-koulu -kilpailun 2013 yläkoulun sarjan. Koulun LUMA-päivillä oli mukana kansallisen LUMA-strategian vuoden 2013 teemoista toiminnallinen matematiikka ja globaalit ympäristöhaasteet.
Fysiikka ja kemia
Fysiikan ja kemian teemana oli ilma ja ilmasto. Koulumme koordinoi tänä lukuvuonna kansallista Globe-ympäristökasvatushanketta, jonka keskeinen teema on ilmasto, ja halusimme tämän painotuksen näkyvän vahvasti myös LUMA-viikolla. LUMA-toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistui viisi opetusharjoittelijaa ja kaksi ohjaavaa opettajaa.
Yläkoululaisille ja lukiolaisille oli suunnattu LUMA-visa ilmastosta. Visassa oli kymmenen kysymystä, jotka oli aseteltu näyttävästi kuvien kera vitriiniin. Oppilaat saivat vastata kysymyksiin viikon ajan valmiiksi monistetuille lapuille, joita varten oli palautuslaatikko. Kaksi parasta palkittiin myöhemmin koko koulun päivänavauksessa elokuvalipuin.
Matematiikka
Tänä vuonna LUMA-viikon järjestelyyn osallistui kaksi harjoittelijaa, kaksi toisen vuoden opiskelijaa sekä kolme matematiikanopettajaa. Puolitoista viikkoa ennen LUMA-viikkoa harjoittelijoille järjestettiin ryhmäohjaus, jossa kerrottiin LUMA-viikosta ja edellisvuoden ohjelmasta.
Koko LUMA-viikon aikana oli ”LUMA-kisa” -kilpailu. Oppilaille annettiin kolme tehtävää ratkaistavaksi, jotka olivat arkipäiväteemaisia tehtäviä. Ensimmäisessä tehtävässä piti selvittää kuinka paljon merilohta on myytävä, jotta 98 % kaloista olisi merilohta. Alun perin kaloja oli 200, josta 99 % oli merilohta ja loput kirjolohta. Toisessa tehtävässä piti laskea kuinka kauan vie kylpyammeen täyttäminen ilman tulppaa, kun kylpyammeen täyttämiseen kuluu tulpan kanssa 12 min ja sen tyhjentämiseen kuluu 18 min. Kolmas tehtävä koski kirppujen lisääntymistä. Kirppuja oli alun perin kolme, ja niiden määrä kaksinkertaistuu viikoittain, kuitenkin niin, että aina n:nnellä viikolla menetetään n kirppua. Osallistujien piti selvittää kirppujen lukumäärä 10. viikolla.
LUMA-viikolla tiistaina järjestettiin perinteiset 7.-luokkalaisten suulliset matematiikkaolympialaiset, joihin osallistui 8 oppilasta. LUMA-viikolla matematiikan päivä oli keskiviikko, joka aloitettiin valtakunnallisella peruskoulun matematiikkakilpailulla. Sen jälkeen pitkällä välitunnilla matematiikan solussa järjestettiin työpajoja, joissa oppilaat pähkäilivät erilaisia matematiikan pulmia. Työpajoja oli kolme: yhdessä tehtävänä oli salakirjoituksen ratkominen, toisessa piti rakentaa annetuista materiaaleista tilavuudeltaan mahdollisimman suuri astia ja kolmannessa ratkaistavana oli ns. Monty Hallin ongelma.
Suosituin työpaja oli Monty Hallin ongelma, joka on todennäköisyyslaskentaan perustuva, hyvinkin kuuluisa pulma. Pöydällä oli kolme kuppia, joista yhden alle oli piilotettu karkki. Tehtävänä oli valita yksi kuppi. Tämän jälkeen paljastettiin kahdesta ei-valitusta kupista se, jonka alla karkki ei ollut. Nyt pulman ratkaisua yrittävälle oppilaalle annettiin mahdollisuus vaihtaa kuppia.
Todennäköisyyslaskennan mukaan todennäköisyys, että kuppia vaihtamalla karkin löytää, on ⅔. Jotkut uskalsivat vaihtaa kuppia, jotkut eivät. Jos karkin löysi, sen sai pitää!
Myös astian rakentaminen sai oppilaat innostumaan ja käyttämään luovuuttaan. Jokaiselle tehtävään tarttujalle annettiin samat tarvikkeet: yksi kolmion, yksi suorakulmion sekä yksi ympyrän muotoinen kartongin pala, pätkä teippiä ja sakset. Näistä sitten vain kyhäämään mahdollisimman isoa astiaa! Tulokset mitattiin punnitsemalla: astia täytettiin herneillä (isoimpaan astiaan mahtuu tietysti eniten herneitä). Jos astia ei kestänyt herneiden painoa, tulos hylättiin. Mitattavan tuloksen saamisesta sai jo palkinnoksi karkin.
Salakirjoituksen ratkaiseminenkin osoittautui varsin suosituksi työpajaksi. Tehtävänä oli siis selvittää sanat, jotka oli salattu ns. Ceasar-tekniikalla eli hyppimällä aakkosissa eteen- tai taaksepäin. Salakirjoituksen ratkaisemisesta palkinnoksi oli luvassa niin ikään karkkia! LUMA-viikolla järjestettyjen kisojen sekä kilpailujen voittajat palkittiin päivänavauksessa.
Biologia
Biologiassa ja maantieteessä ilmastoteemaa lähestyttiin monin eri tavoin. Vitriiniin koottiin näyttely, jossa karttojen avulla esiteltiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota tulevasta maailmasta – merenpinnan nousun seurauksena maailmankartat piirretään uusiksi. Lisäksi näyttelyssä pureuduttiin lämpenemisen seurauksiin havainnollisen materiaalin avulla. Koko viikon ajan oppilailla oli mahdollisuus myös vastata ilmastoaiheiseen tietovisaan. Toimintailtapäivässä havainnollistettiin, mitä seurauksia on lämpenemisestä johtuvien sään ääri-ilmiöiden voimistumisella.
Esimerkiksi nostettiin sään ääri-ilmiöiden vaikutus öljyonnettomuusriskiin. Asiasta oli haastateltu merikapteenia, jonka vastaukset olivat kuultavissa tapahtumassa. Välitunnin aikana oppilaat aiheuttivat öljyonnettomuuden pesuvadissa ja korjasivat tuhoja. Toiminnan lisäksi soluaulassa kerrattiin ilmastonmuutoksen problematiikkaa myös kuvien avulla.
Tempaus veti paikalle lukuisia oppilaita. Synkkien skenaarioiden vastapainoksi yläkoulun ja lukion päivänavauksessa opetusharjoittelijat esittelivät toiveikkaalla otteella lukuisia ratkaisukeinoja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. LUMA-viikon tapahtumat järjestettiin yhteistyössä biologian ja maantieteen aineenopettajaharjoittelijoiden ja aineenopettajien kanssa.
Teksti: Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
