Parhaillaan käynnissä olevassa lukion opetussuunnitelmatyössä pohditaan miten lukio-opetuksen tulisi uudistua. Aiheeseen otettiin kantaa fysiikan, kemian ja matematiikan osalta MAOL ry:n ja Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen järjestämissä keskustelutilaisuuksissa, joissa ääneen pääsivät opettajat ja opettajankouluttajat.
Lukio-opetus on murroksessa. Tuore tuntijako ja opetussuunnitelmien uudet perusteet vievät eteenpäin muutoskokonaisuutta, joka astuu voimaan vuonna 2016. Taustalla etenee ylioppilaskokeiden sähköistyminen, joka suuntaa lukio-opetusta kohti digitaalisia ratkaisuja.
Samalla pitäisi päättää miten sisällöt sopeutetaan muuttuneisiin kurssimääriin ja rakenteisiin.
Kun lukion tuntijako julkaistiin 13.11.2014, nousi esille tarve laajemmalle keskustelulle muutosten toteuttamisesta ja niiden merkityksestä lukio-opetukseen. MAOL ry. ja Helsingin yliopiston LUMA-keskus (osa LUMA-keskus Suomea) järjestivät joulu- ja tammikuussa keskustelutilaisuudet lukion fysiikan, kemian ja matematiikan lukio-opetuksen uudistuksista.
Tavoitteena oli tukea lukion opetussuunnitelmatyötä ja vaikuttaa siihen fysiikan, kemian ja matematiikan osalta.
Seminaareissa keskusteltiin ja koottiin mielipiteitä ja ehdotuksia lukio-opettajilta sekä aineenopettajakoulutuksen ammattilaisilta. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niihin pystyi osallistumaan myös verkon välityksellä. Keskustelu kävi vilkkaina niin paikan päällä kuin verkossa.
Vähemmän on enemmän
Sekä fysiikan, kemian että matematiikan tilaisuuksissa keskusteltiin siitä pitäisikö lukiokurssien sisällöt määritellä yleisellä tasolla vai yksityiskohtaisesti.
Vähemmän saattaisi olla enemmän – sisältöjen karsiminen jättäisi aikaa ja tilaa asioiden syvemmälle oppimiselle. Nykyisen lukio-OPSin puitteissa työskennellään usein kiireessä: täyteen ahdetut sisällöt käydään läpi nopeasti, jolloin osaaminenkin on vaarassa jäädä pintapuoliseksi.
”On hyvä, että tavoitteet ja sisällöt kirjataan selkeästi, mutta liian tarkka kirjaaminen voi olla vaarallistakin”, kommentoi MAOL ry:n puheenjohtaja Leena Mannila fysiikan tilaisuuden verkkokeskustelussa.
Fysiikassa korostuvat ajattelu- ja työskentelytaidot
Fysiikassa tapahtuu paljon muutoksia mm. yhden soveltavan kurssin poistuessa kokonaan lukioiden tarjonnasta. Nyt ollaan päättämässä miten sisällöt pitäisi sopeuttaa uuteen opetussuunnitelmaan.
Ressun lukion fysiikan opettaja Jukka Hatakka oli sitä mieltä, että fysiikan OPS-työssä ei ole kyse vain päivittämisestä, vaan perusteellisesta uudistuksesta.
Myös fysiikan opettajakoulutuksen lehtori Ismo Koponen Helsingin yliopistosta toivoi kokonaisvaltaisia muutoksia fysiikan lukio-opetukseen. Hän tosin arveli kireän aikataulun asettavan rajoitteita tavoitteille.
Tärkeimpinä tavoitteina Koponen piti kiinnostuksen herättämisen lisäksi ajattelun taitojen kasvattamista, itse tekemistä ja oman panoksen tuomista oppimiseen.
”Pedagoginen ja didaktinen tutkimus tuovat esiin, että mitä suurempi oppilaan oma rooli on oppimisessa ja miten hän pääsee itse siihen vaikuttamaan sitä motivoituneempi ja kiinnostuneempi hän on. Se [oppiminen] tuntuu silloin omalta ja antaa mahdollisuuden omien ajatusten esiintuomiseen”, Koponen sanoi.
Kemia kiinnostavaksi kontekstien ja ilmiöiden kautta
Lukion kemian opintojen halutaan olevan laaja-alaisia sekä tarjoavan nuorille luonnontieteellisen yleissivistyksen lisäksi eväitä mm. kestävän elämäntavan omaksumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen.
Kemian opettajankoulutuksen professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta painotti uusimman tutkimuksen näkökulmasta kiinostuksen herättämistä ja kontekstuaalisuutta. Hän toi esille tapoja, joilla lukio-opetus voisi kehittyä näitä päämääriä kohti: yhteiskuntaan avautuminen, monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, oppimaan oppiminen ja yhdessä tekeminen.
Yleisessä keskustelussa toivottiin myös, että uusi OPS painottaisi kemiassa kontekstuaalisuutta ja arjen kannalta merkityksellisiä aiheita.
Kemian 1. kurssilla on erityisen painava rooli oppilaiden kiinnostuksen herättäjänä. Keskusteluissa pohdittiin voisiko 1. kurssi tuoda monipuolisesti esille kemiallista maailmankuvaa, mihin kemiaa tarvitaan, ja missä ammateissa sitä voi hyödyntää.
OPS toive: aikaa matematiikan tärkeiden taitojen oppimiseen
MAOL ry kokosi matematiikan OPS-keskustelun perusteella ehdotuksen uusista lukiomatematiikan opetussuunnitelmien perusteista. Opetushallitukselle toimitetun ehdotuksen keskeinen viesti oli toive siitä, että opiskelussa jäisi aikaa matematiikan kannalta tärkeille asioille ja kiinnostuksen heräämiseen:
”Toiveena on, että opetussuunnitelmien perusteita päivitettäessä saadaan uudistettua matematiikan opetusta siten, että toteutuksessa opiskelijalle jää aikaa ymmärtää ja omaksua matematiikan kannalta tärkeät asiat ja että kiinnostus matematiikkaa kohtaan herää, kasvaa ja syvenee.”
Johanna Rämö Helsingin yliopistosta ja Pia Vikberg Mäkelänrinteen lukiosta totesivat, että matematiikan tunnilla olisi tärkeää oppia matemaattisen tiedon soveltamista ja tuottamista, ajattelutaitoja, ongelmanratkaisua, kykyä kommunikoida matematiikasta sekä omien kykyjen arviointitaitoa.
Heidän mukaansa taitojen harjoittelu ja oppiminen vaativat uusia työtapoja matematiikan opetukseen. Lisäksi he muuttaisivat opettajan roolia perinteisestä asioiden selittäjästä oppimisen ohjaajaksi, kannustajaksi, asiantuntijaksi sekä kokonaiskuvien ja ajatteluprosessien välittäjäksi.
Katso tallenteet keskustelutilaisuuksista ja tutustu alustajien kiinnostaviin ehdotuksiin lukion kurssien uusiksi sisällöiksi:
Teksti: Maija Pollari.
