Miten ihmiset oppivat on tärkeä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Myös LUMA-aineiden opetuksessa tulee uuden OPS:in mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota oppilaiden metakognitioon, eli siihen miten opetus edistää oppilaiden taitoja ajatella, arvioida ja säädellä oppimistaan.
”Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle.”
”Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina.”
”Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla.”
”Heitä innostetaan pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan.”
Kuulostaako tutulta? Varmasti, sillä otteet ovat perusopetuksen opetussuunnitelman uusista perusteista, jotka tulevat voimaan opetuksessa vuoden kuluttua elokuussa 2016.
Uuden OPSin yhtenä tärkeänä tavoitteena on laaja-alainen osaaminen, johon kuuluvat erottamattomasti mm. yllä luetellut ajattelun ja oppimisen taidot eli metakognitio.
Helsingin yliopistossa vieraillut brasilialainen kemian opettaja ja opetuksen tutkija Solange Locatelli on erikoistunut metakognitioon. Hän piti aiheesta luennon tuleville kemian opettajille maanantaina 7.9.2015.
Metakognitio on laaja aihe, jota on Locatellin mukaan vaikea tiivistää lyhyeen esitykseen. Hän halusi kuitenkin antaa aiheeseen johdatuksen ja tarjota käytännön vinkkejä opetuskäyttöön.
Locatellin mukaan opettajat tarvitsevat lisätietoa ja täydennyskoulutusta metakognitiosta voidakseen paremmin opastaa erilaisia oppijoita löytämään oman ajattelunsa erityispiirteet ja vahvuudet.
”Mikä on tärkein tekijä oppimisen onnistumisessa?” Locatelli kysyy yleisöltään. Hänen mukaansa kaikkein tärkeintä on se, mitä opiskellessaan ajattelee ja minkälaisia yhteyksiä löytää asioiden väliltä.
”Sisällön konseptien lisäksi oppilaiden on opittava kehittämään puitteet näiden konseptien välisistä yhteyksistä, siitä ovatko ne yhteydessä toisiinsa, mikä tekee niistä erilaisia tai samanlaisia”, hän kuvailee.
”Idea on se, että yhteydet luovat merkityksiä. Jos yhteydet asioiden välillä puuttuvat, ei merkityksellistä oppimista voi tapahtua.”
Metakognitio liittyy oppimiseen myös erilaisten oppimisstrategioiden tasolla. Jotkut ihmiset ovat visuaalisempia kuin toiset, jotka saattavat oppia paremmin kuunnellen tai kehollisesti. Metakognitiivinen osaaminen auttaa tunnistamaan oman oppimistavan ja valitsemaan siihen sopivia strategioita kuten piirtäminen, ääneen lukeminen jne.
Locatelli toteaa, että metakognition avulla oppilaat voivat löytää omasta ajattelustaan ja oppimisestaan uusia asioita, muuttaa toimintatapojaan ja saavuttaa parempia oppimistuloksia.
”Teemme tällaista korkeamman tason ajattelua kokoan. Se vaikuttaa helpolta, mutta se ei ole sitä”, Locatelli sanoo. Hän korostaa, että kukaan ei osaa metakognitiotaitoja automaattisesti, vaan oppilaat tarvitsevat tietoa ja harjoitusta kuten muidenkin taitojen oppimiseen.
”Jokainen voi auttaa itseään oppimaan käyttämällä itselleen hyviä strategioita.”
Esityksensä lopuksi Locatelli aktivoi yleisöä kokeilemaan esimerkkiä metakognitiivisesta strategiasta, jota voi käyttää oppilaitten kanssa. Tallenteen kohdassa 30:25 alkaa esimerkki sähkökemiallisen ilmiön oppimiseen liittyvästä opetustilanteesta, jossa hyödynnetään metakognitiivista näkökulmaa.
Teksti: Maija Pollari.
