Suomalaiset luonnontieteiden opettajat suhtautuvat pääosin positiivisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön. Ihanteellisessa tilanteessa oppilailla olisi omat laitteet ja niitä hyödynnettäisiin opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti. Käytännössä Tieto- ja viestintäteknologian käyttö LUMA-aineiden opetuksessa vaihtelee kuitenkin huomattavasti, toteaa asiaa selvittänyt tutkija Satu Helppolainen.
“Yleisesti opettajat suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön positiivisesti”, kertoo tutkija Satu Helppolainen keväällä 2015 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista.
Lähes 200 opettajaa vastasi tutkimuskyselyyn, joka selvitti mm. Tieto- ja viestintäteknologian (TVT)-osaamista ja sen käyttöä oppimisvälineenä, TVT:n käyttöön vaikuttavia asenteita, esteitä sekä täydennyskoulutuksen tarvetta. Helppolainen tutki luonnontieteiden opettajia ja vertasi tuloksia vastaaviin kansainvälisiin tuloksiin.
Helppolainen oli erityisen kiinnostunut LUMA-aineiden opettajien teknologis-pedagogisesta sisältötiedosta. Teknologis-pedagoginen sältötieto yhdistää teknologian opetuskäyttöön teknologisen perusosaamisen, sisältötiedon sekä pedagogisen osaamisen.
Mielipiteitä puolesta ja vastaan
Luonnontieteiden opettajien yleisenä käsityksenä vaikuttaisi olevan, että TVT:n käyttö parantaa oppilaiden työn laatua, mutta ei välttämättä saa heitä työskentelemään ahkerammin.
Suurimpina esteinä TVT:n opetuskäytölle opettajat pitivät ajan ja laitteiden puutetta.
”Muita haasteita kaikilla opettajilla oli ohjelmistojen ja materiaalien puute, sopivien kurssisisältöjen puute ja teknisen tuen puute oli myös yksi syy, minkä koettiin hankaloittavan käyttöä”, Helppolainen tiivistää.
Toisaalta koulun ja kollegojen tuki kannustaa kokeilemaan uusia tapoja hyödyntää TVT:tä opetuksessa. Ideoiden vaihtaminen rehtorin ja työkavereiden kanssa oli monelle tärkeää, sillä yhdessä uudet asiat on helpompi ottaa käyttöön.
”Jos koulun johto on mukana siinä, niin totta kai TVT:n opetuskäyttö leviää paremmin luokkiinkin.”
Aineistosta ei noussut esille jyrkkiä eroja eri aineiden opettajien yleisen kokemuksen välillä: taidot ovat pitkälti samoilla tasoilla erityisesti perusohjelmien, kuten tekstinkäsittelyohjelmistojen käytössä.
Tulevaisuudessa laitteet ja ohjelmat mahdollisimman monipuoliseen käyttöön
TVT:n käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään uusien opetussuunnitelman perusteiden mukana. Tilanteeseen vaikuttavat myös sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset, jotka edellyttävät lukioilta enemmän panostusta.
Helppolainen on sitä mieltä, että TVT:n opetuskäytössä nykyiset erot koulujen välillä tulevat todennäköisesti säilymään. Siitä huolimatta hän katsoo asiaa positiivisesta näkökulmasta.
”Joissain kouluissa ollaan jo nyt tosi pitkällä, käytetään TVT:tä aktiivisesti ja paljon ja toisissa kouluissa voidaan olla edelleen sen yhden tietokoneluokan varassa. Lähtisin sitä kautta miettimään, että miten saisi ne vähemmän kiinnostuneetkin innostumaan TVT:n opetuskäytöstä.”
Helppolainen visioi, että ideaalitilanteessa kaikilla oppilailla olisi omat laitteet ja niitä hyödynnettäisiin opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti.
Jos olisi mahdollisuus, että kaikilla oppilailla olisi omat laitteet, tietysti pitäisi olla toimivat yhteydet ja että opettajat osaisi ottaa niitä mielekkäästi opetukseen mukaan. Olisi tärkeää, että niitä oikeasti käytettäisiin monipuolisesti ja hyödynnettäisiin erilaisia ominaisuuksia ja ohjelmia.
Tutkimus julkaistiin yleisartikkelina LUMAT-lehden numerossa 6/2015. Voit tutustua tuloksiin ja johtopäätöksiin tarkemmin lukemalla artikkelin sähköisen version:
Teksti: Maija Pollari.
