Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty pienten lasten tiedekasvatusmalli, jossa alle kouluikäisten luonnontieteiden opiskelua toteutetaan leikillisyyden ja tarinallisuuden kautta. Tutkimuksessa on käsitelty myös kansainvälisesti uniikkia kotona tapahtuvaa luonnontieteiden opiskelua virtuaalisen tiedekerhon kautta. Tutkimus on viides LUMA-toimintaan liittyvä väitöstutkimus Suomessa.
Varhaisen tiedekasvatuksen merkitys on tiedostettu laajasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jo ennen kouluikää aloitetulla tutustumisella luonnontieteisiin voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempiin asenteisiin, kiinnostukseen ja motivaatioon opiskella luonnontieteitä sekä parempiin oppimistuloksiin.
Jenni Vartiainen (kuvassa) on väitöstutkimuksessaan kehittänyt pienten lasten tiedekasvatusmallin, joka on parhaillaan käytössä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen (osa LUMA-keskus Suomea) Pikku-Jipot -tiedekerhoissa. Lisäksi malli on otettu käyttöön muutamissa tiedepainotteisissa päiväkodeissa eri puolilla Suomea.
Väitöstutkimuksen mukaan pienten lasten tiedekasvatus tulee aloittaa havainnoinnin harjoittelusta, josta edetään muihin perustason tutkimisen taitoihin. Lapset etenevät spontaanisti havainnoista muihin tutkimisen taitoihin, kun aikuinen ohjaaja mallintaa ja sanoittaa tutkimisen taitoja lapsille.
Ohjaajan tehtävä tutkimuksen mukaan on mallintamisen ja sanoittamisen lisäksi heittäytyä tutkimaan ja ihmettelemään lapsen kanssa. Oppiminen on sosiaalinen ja kulttuurinen prosessi, jossa lapset omaksuvat tapoja toimia. Jos aikuinen osoittaa omalla toiminnallaan kysymisen, ihmettelyn ja kokeilemisen olevan normaalia, lapsikin omaksuu näitä malleja, jotka ovat tiedekasvatukselle tärkeitä.
Ohjaajan tarjoamien oppimisen tuen (scaffolding) sekä kulttuuristen mallien lisäksi lasten tutkimisen taitojen harjoittelussa tärkeässä roolissa ovat vertaiset oppijat. Lasten keskenäisen vuorovaikutuksen kautta he etenevät myös havainnoinnista muihin tutkimisen taitoihin.
Tiedekasvatuksen asiayhteydet tulisi nostaa lasta kiinnostavista arkisista asiayhteyksistä. Arkisen käsitteen ja tieteellisen käsitteen välille muodostuu yhteys, kun lapsen kysymyksestä tai ihmetyksestä muodostetaan yhdessä lapsen kanssa tutkimusasetelma, jonka kautta voidaan oppia jotain lisää lasta ihmetyttäneestä ilmiöstä.
Myönteiset tunteet, joita lapselle syntyy omista osaamisen ja onnistumisen kokemuksista kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
FM Jenni Vartiaisen LUMA-toimintaan liittyvä väitöskirja 3-6-vuotiaiden tutkimuksellisesta luonnontieteiden opiskelusta tiedekerhoissa tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopistossa 12.11.2016 klo 12 (Chemicum, A. I. Virtasen aukio 1, Kumpula, Helsinki). Tervetuloa paikalle!
Väitöskirja sähköisessä muodossa »
Teksti: Jenni Vartiainen. Kuvat: Elisa Lautala.
