Kirsi Ikonen väitteli tohtoriksi fysiikan ja matematiikan opetuksen alalta Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 30.10. aiheenaan nuorten sukupuolittuneisiin jatkokoulutus- ja uravalintoihin vaikuttavat sosiokulttuuriset tekijät luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alojen näkökulmasta.
Ikosen väitöstutkimuksessa selvitettiin mistä nuorten, erityisesti tyttöjen, jatkuva heikko kiinnostus suuntautua luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alan koulutukseen ja ammatteihin johtuu. Ikonen keskittyi tarkastelemaan sosiokulttuuristen tekijöiden vaikutusta ilmiöön tutkimalla itäsuomalaisten nuorten läheisten roolia koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä keskusteluissa sekä sitä, missä määrin nuorilla on kulttuurisia stereotypioita ammateista ja niiden soveltuvuudesta tietylle sukupuolelle.
Monimenetelmällisen lähestymistavan avulla Ikonen tarkasteli sekä koulutuspolun nivelvaiheessa olevien yhdeksäsluokkalaisten, heidän oppilaanohjaajiensa, että yläkouluikäisten nuorten vanhempien näkemyksiä aiheesta.
Tutkimusaineistoni käsitti 246 yhdeksäsluokkalaisen ja 103 vanhemman vastaukset kyselylomakkeisiin ja lisäksi seitsemän oppilaanohjaajan haastatteluvastaukset. Näiden kolmen eri osallistujajoukon näkemyksistä muodostin kokonaisvaltaisen tulkinnan vertaillen samalla nuorten ajatuksia aikuisten näkemyksiin.
Ikosen tutkimuksen taustalla on huoli osaajapulasta, josta erityisesti teknologia-ala Suomessa kärsii. Yksi suurimmista syistä osaajapulan taustalla on koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Vaikka tytöt menestyvät luonnontieteissä ja matematiikassa yhtä hyvin kuin pojat, eivät heitä kiinnosta suuntautua näiden alojen jatkokoulutukseen tai ammatteihin.
Osaajien riittävä määrä on välttämätöntä, jotta saisimme ylläpidettyä nykyisen hyvinvointitasomme ja kehitettyä maamme taloutta kestävällä otteella. Osaajatarve on korostunut globaalien, kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden sekä koko maailmaa ravistelevien kriisien myötä.
Yhdeksäsluokkalaiset keskustelevat koulutus- ja urasuunnitelmistaan hyvin vähän luonnontieteiden ja matematiikan opettajien kanssa
Ikosen tutkimus osoittaa, että yhdeksäsluokkalaiset nuoret keskustelevat jatkokoulutus- ja urasuunnitelmistaan eniten vanhempien, kavereiden ja oppilaanohjaajien kanssa. Tutkimuksessa nuorten vanhemmat kuitenkin myöntävät tuntevansa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alojen koulutuspolut ja ammatit hyvin heikosti. Tämän vuoksi näiden alojen uramahdollisuuksista keskusteleminen nuorten kanssa on vanhempien mukaan kotona vähäistä. Ikosen tutkimus paljastaa myös, että yhdeksäsluokkalaiset eivät käy tulevaisuudensuunnitelmiaan juurikaan läpi luonnontieteiden ja matematiikan opettajiensa kanssa, vaikka näillä saattaisi olla vanhempia enemmän tietoa koulutuspaikoista ja ammateista.
Ikosen tutkimuksessa huomattiin, että iso osa yhdeksäsluokkalaisista pitää tiettyjä ammatteja sopivampana miehille ja tiettyjä ammatteja sopivampana naisille. Nuoret kokevat myös, että heidän kavereillaan on sukupuolisidonnaisia käsityksiä ammateista enemmän kuin muilla läheisillä. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamiseen liittyviä sukupuolistereotypioita nuoret eivät kuitenkaan tässä tutkimuksessa tuoneet esille.
Keskustelua ammatinvalinnasta syvennettävä ja monipuolistettava niin kotona kuin koulussakin
Tutkimustulostensa pohjalta Ikonen ehdottaa, että erityisesti vanhempien ja opettajien valmiuksia keskustella lasten ja nuorten kanssa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alojen uramahdollisuuksista on tuettava.
On tärkeää, että työelämätiedon välittäminen tehdään vanhemmille ja opettajille mahdollisimman helpoksi. Tietoa ja tehtäviä, joiden avulla lapset ja nuoret voidaan tutustuttaa koulutuspaikkoihin, monipuoliseen ammattien kirjoon sekä palkkoihin olisi hyvä sisällyttää entistä enemmän oppikirjoihin, opettajien materiaaleihin sekä vanhemmille suunnattaviin materiaaleihin.
Ikonen muistuttaa, että ammatteihin liittyvät käsitykset ja sukupuolisidonnaiset asenteet alkavat muovautua jo varhaisessa lapsuudessa ja yläkouluiässä ne muuttuvat yhä pysyvämmiksi. Tiedostava tukeminen ja ammatteihin tutustuminen monipuolisesti täytyykin aloittaa jo varhaiskasvatuksessa ja sitä on jatkettava läpi perusopetuksen. Erityisen tärkeää työelämätiedon tarjoaminen ja nuorten haastaminen tietoisten valintojen tekemiseen on koulutuspolun nivelvaiheissa, kuten yhdeksännellä luokalla, jolloin nuoret tekevät valinnat peruskoulun jälkeistä koulutusta varten.
Keskeistä lasten ja nuorten innostamisessa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian aloille on tehdä näiden alojen ammatit näkyvämmäksi, jotta se mitä näissä ammateissa käytännössä tehdään ja millaisia mahdollisuuksia näillä aloilla on tarjota ihan kaikille, tulee tutuksi arjessa.
Oppilaitosten ja elinkeinoelämän strateginen yhteistyö ja median panos on tässä asiassa välttämätöntä, Ikonen painottaa.
FT Kirsi Ikosen fysiikan ja matematiikan opetuksen tutkimukseen kuuluva väitöskirja Socio-cultural factors contributing to adolescents’ gendered education and career exploration in STEM on luettavissa täällä: https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3609-7/
