LUMATIKKA-ohjelman koulutushenkilökunta on yhteisvoimin julkaissut LUMAT-B-lehteen teemanumeron matematiikan opetukseen liittyvistä aiheista. Teemanumeron tarkoituksena on nostaa esille LUMATIKKA-ohjelman matematiikkainnostusta nostattavia sisältöjä ja ohjelman vaikutusta suomalaisessa opettajankoulutuskentässä.
LUMATIKKA on vuosina 2018–2022 toteutettu matematiikan opetuksen täydennyskoulutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on ollut opettajien matematiikan opettamisen taitojen monipuolistuminen ja kehittyminen sekä matematiikan oppimistulosten nousuun kääntyminen kaikilla opetusasteilla.
Miten LUMA-verkosto ja LUMATIKKA-ohjelma ovat osaltaan tukeneet opettajia työssään tarjota innostavaa ja laadukasta matematiikan opetusta Suomen joka kolkassa ja niemessä? Entä mikä on ollut LUMATIKKA-kurssien suosion takana?
Teemanumero LUMAT-B-lehdessä
Matematiikan opetukseen keskittyvän teemanumeron artikkelit luovat tarkemman katsauksen koulutusohjelman sisältöihin. Teemanumero on julkaistu LUMATIKKA-ohjelman hyvien käytänteiden ja opetussisältöjen levittämiseksi.
Pääkirjoitus kuvaa ohjelman kehitysvaiheita ja merkitystä täydennyskoulutuskentässä. Sen jälkeiset kaksi artikkelia käsittelevät varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikan opetusta: ensimmäisessä keskiössä on koulutukseen osallistuneen esikouluopettajan havainnot, kun taas toinen artikkeli esittelee kurssin toiminnallisia näkökulmia varhaismatemaattisten taitojen opetukseen. Näiden jälkeiset kaksi artikkelia puolestaan esittelevät tutkimustuloksia kielentämisen ja toimintavälineiden käytöstä sekä niiden merkityksistä alakoulumatematiikan oppimiselle.
Viides artikkeli käsittelee tulevaisuuden taitoja heijastettuna LUMATIKKA-ohjelman yläkoulun ja lukion opettajille suunnattujen kurssien painoalueisiin. Kuudes artikkeli luo katsantoa siihen, mitä Lumatikan valinnaisosiolla on tarjota ohjelmoinnillisen ajattelun kehittämiseen yläkoulun opetuksessa. Seitsemäs artikkeli syventyy ammatillisen koulutuksen opettajille suunnatun kurssin osallistujien kokemiin haasteisiin matematiikan opetuksessa omissa oppilaitoksissaan ja kyseisen kurssin antiin näiden haasteiden selättämisessä.
Teemanumeron päättävät kaksi artikkelia ovat teemoiltaan koko koulutuspolkua läpileikkaavia. Ne käsittelevät ohjelman kahta merkittävää teemaa eli eheyttävää opetusta – tässä matematiikan ja musiikin näkökulmasta – sekä arviointia koulutuspolun eri päissä perusopetuksessa ja toisella asteella.
Vaikka teemanumeron ensimmäiset artikkelit on kirjoitettu erityisesti tietyn opetusasteen opettajat silmällä pitäen, suosittelemme niiden lukemista muidenkin asteiden opettajille. Artikkeleista voi saada vinkkejä myös omalle opetusasteelle vietäväksi sekä laajentaa omaa käsitystä matematiikan opetuksesta koulutuspolun eri vaiheissa – tavoittaen sitä LUMATIKKA-ideologiaa, mitä hankkeen koulutuskokonaisuus on pyrkinyt rakentamaan.
Koulutuspolitiikalla vastataan matematiikan oppimisen haasteisiin
Suomalaisen koulutuksen laadukkuutta on arvostettu kansainvälisesti viimeistään ensimmäisten PISA-tulosten julkaisusta lähtien. Kuitenkin 2000-luvulle tultaessa erityisesti suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen ja asennekehityksen laskusuhdanne on maalannut tuohon kiiltokuvaan synkkää pilveä. Onkin syytä kysyä, mitä matematiikan oppimisen tueksi on tehty ja tulisi tehdä?
Suomen koulutuspolitiikan päämääräksi on asetettu koulutus- ja osaamistason nostaminen kaikilla koulutusasteilla. Opetusministeriön vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan täydennyskoulutuksen merkitystä ja resursseja olisi syytä terävöittää yhteistyössä muun muassa yliopistojen kanssa. Sipilän hallituskauden kärkihankkeiden tavoitteiksi asetetiin, että Suomen opettajat olisivat maailman osaavimpia. Samaan aikaan esille oli kuitenkin noussut huoli siitä, että suomalainen täydennyskoulutuskenttä vaikuttaa yksittäisen opettajan silmissä pistaleiselta, toisistaan irrallisten kurssien kokoelmalta.
Näiden taustojen valossa Opetushallitus avasi loppuvuodesta 2017 lisähaun valtionavustuksiin. Avustuksella oli määrä tukea matematiikan osaamisen kehittämistä systemaattisissa, 15 opintopisteen laajuisissa opintokokonaisuuksissa. Jotta opettajille taattaisiin yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan maantieteellisestä sijainnista huolimatta, oli koulutusohjelmat määrä toteuttaa MOOC-verkkoympäristöissä. Tuotettujen materiaalien avointa jakamista pidettiin etuna avustusta myönnettäessä.
LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyökumppaneineen tarttui kyseisen valtionavustuksen turvin LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman toteuttamiseen. Verkosto toimii linkkinä yliopistojen opettajankoulutuksen ja eri asteiden käytännön opetustoiminnan välillä. Se edistää yhteisöllistä sekä matemaattisten aineiden oppimisintoa tukevaa tutkimusperustaista oppimiskulttuuria.
Verkkokursseilla osaksi oppivaa yhteisöä
LUMATIKKA-hankkeessa on kehitetty ja ylläpidetty maksutonta verkkokoulutuskokonaisuutta, joka on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Hankkeessa on työskennellyt matematiikan, luonnontieteiden ja ohjelmoinnin opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijoita suomalaisista tiedeyliopistoista ja -korkeakouluista. Verkkopedagogiikan asiantuntijan ohjaamina he suunnittelivat ja toteuttivat satoja uusia oppisisältöjä, kuten opetusvideoita ja kirjallisia materiaaleja, jotka koostettiin mielekkäiksi kurssikokonaisuuksiksi. Ohjelma tukeutuu viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Ohjelma on mahdollista suorittaa suomeksi ja ruotsiksi, ja kieliversioineen siihen kuuluu yli 20 verkkokurssia.
Koulutusohjelman kursseja pilotoitiin aluksi monimuotokoulutuksena, joissa verkko-opintoja täydennettiin lähikoulutuspäivillä. Lähikoulutustapahtumat toimivat kehittämisvaiheessa olleiden kurssien kohtaamiskanavina. Niihin osallistuneilta opettajilta kerättiin palautetta verkkokursseille suunniteltujen materiaalien soveltuvuudesta opetukseen. Koulutuksen kursseille on luonteenomaista, että niissä yhdistyvät teoria sekä sen soveltaminen käytäntöön omassa opetuksessa. Hankkeen edetessä lähikoulutuspäivien osuutta on asteittain vähennetty, ja nykyisellään kurssit toteutuvat täysin verkossa ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Verkkokurssien sisältöjä ja toiminnallisuuksia on jatkuvasti kehitetty lähipäivä- ja verkko-osallistujilta saadun palautteen sekä kurssihenkilökunnan kokemusten perusteella. Palautteen lisäksi kursseja on kehitetty kyselytutkimuksen ja oppimisanalytiikan avulla. Osallistujien käyttäytymisestä verkkoympäristössä on saatu tietoa esimerkiksi lokitietoja hyödyntämällä. MOOC-kursseille tyypillistä kurssipudokkuutta on havaintojen perusteella pyritty vähentämään tarjoamalla osallistujille oikea-aikaisesti kohdennettuja tukitoimia, kuten henkilökohtaista palautteenantoa ja joustavia suoritusaikatauluja.
Yhtenä koulutukseen sitouttamisen muotona opettajia on kannustettu osallistumaan koulutukseen yhdessä samasta yksiköstä olevan kollegan kanssa, minkä on todettu edesauttavan uusien toimintatapojen jalkauttamista oppimisyhteisöön. Riippumatta siitä, osallistuuko opettaja yhdessä kollegan kanssa vai yksin, on hänet toivotettu osaksi oppivaa yhteisöä, jossa teoriapohjaista tietoa ja käytännön opetusideoita on jaettu opettajien ja koulutuksen toteuttajan kesken. Verkkokoulutuksen ansiosta myös koulunsa tai paikkakuntansa ainoat opettajat ovat saaneet vertaistukea.
Matikkainnostusta koulupolun eri vaiheisiin
Jo ennen kouluikää lapselle kehittyvien matemaattisten taitojen ja niissä esiintyvien heikkouksien on todettu olevan yhteydessä matematiikan oppimiseen myöhemmällä iällä. Luokka-asteelta toiselle siirtyessä osaamiserot kasvavat entisestään. Laadukkaalla matematiikan opetuksella pystytään vaikuttamaan näihin taitoeroihin jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Myös Opetushallitus on arvottanut varhaiskasvatuksen matemaattisten taitojen tukemista avustusta myöntäessään. Koulutuksen avulla on kehitetty osallistujien kykyä auttaa oppijoitaan havainnoimaan ympäristöään ”matikkalasien” läpi heti varhaisista vuosista lähtien.
Toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että oppilaiden kuva matematiikasta tylsänä ja vaikeana aineena alkaa muodostua jo varhaisina kouluvuosina, kun taas usko omiin kykyihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmapiiriin ja merkityksellisyyden kokemuksiin, jotta oppilaiden kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi. Oppilaat hakeutuvat vapaaehtoisesti matematiikan pariin todennäköisemmin, kun he luottavat omiin taitoihinsa ja heillä on myönteinen matematiikkakuva.
LUMATIKKA-hankkeessa opettajille tarjotaan edellytykset luoda päiväkoteihinsa ja kouluihinsa matematiikkainnostusta tukevaa oppimiskulttuuria. Innostuksen luomisessa korostuvat esimerkiksi toiminnalliset työtavat, matematiikkapuheen lisääminen oppimistilanteisiin sekä matemaattisten ongelmien linkittäminen oppijan arkeen ja mielenkiinnonkohteisiin.
Vielä ehdit mukaan LUMATIKKA-koulutukseen
LUMATIKKA-ohjelma järjestetään vielä viimeisen kerran nykymuodossaan ohjatusti syyslukukaudella 2022. Ilmoittautuminen on käynnissä ohjelman omalla kotisivulla 14.8. saakka. Kurssien suoritusaika on 22.8.-13.11.2022. Tervetuloa kouluttautumaan kaikki matematiikan opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ja alan opiskelijat jokaiselta asteilta!
Lisätietoja: lumatikka.luma.fi || info@lumatikka.luma.fi
