Juhlablogi: Osa 10 – Tiedettä videolla, kuinka käy kirjojen?

Vuonna 2023 on kulunut 20 vuotta ensimmäisen LUMA-keskuksen ja 10 vuotta LUMA-keskus Suomi -verkoston perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi perustetun blogin kymmenennessä osassa professori Samuli Siltanen pohtii innostavien tiedevideoiden roolia omien kokemustensa kautta. Tutustu lisää LUMA-tiedekasvatuksen tekijöihin, osallistujiin ja malleihin verkostomme työtä kuvaavassa verkkokirjassa.


Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen on myös Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani.

Tuttu partiojohtaja ryhtyi teiniporukan kanssa suklaakakun leivontaan. Resepti tarvittiin, ja nuoriso kaivoi esiin – TikTokin. Siis videopalvelun! Kaveri kysyi heiltä, eikö tekstipohjainen Google-haku olisi ollut parempi vaihtoehto? Minä olisin tivannut, että miksei keittokirja? Nuoret eivät lue kirjoja kuten ennen. Eikä ihme: ovathan digilaitteet käteviä ja koukuttavia. Mutta voiko matematiikkaa ja luonnontieteitä oppia ilman paperille painettuja kirjoja? Ja miten pitäisi innostaa lapsia LUMA-aiheiden pariin?

Näitä pohdin kovasti kahdeksan vuotta sitten, kun tieteestä kertomisen palo kasvoi mielessäni valtaisaksi. Kirjoittaako yleistajuinen kirja? Mutta meneekö vaiva hukkaan, jos kukaan ei sitä lue? Päädyin aloittamaan YouTubessa Samun tiedekanavan, jonka videoilla esittelen matematiikkaa ja fysiikkaa animaatioiden, havaintoesitysten ja huumorin voimin.

Nyt 355 000 videokatselua myöhemmin vaikuttaa siltä, että hyvä valinta tuli tehtyä. Tiedetubettajana ei ihan yhtä kuuluisaksi pääse kuin Roni Back tai mmiisas, mutta kyllä minutkin välillä pysäytetään kadulla ja kiitetään videoista. Ja käytetäänpä teoksiani kouluissakin opetuksen tukena.

Muutamia yllätyksiä on kanavani tarjoillut. Akateemisena luennoitsijana kuvittelin, että parhaiten menisivät suurella vaivalla tuotetut teokset, joissa täsmälliset visualisoinnit vastaavat matemaattisia lakeja. Vaan ei aivan. Katsotuimmat videoni perustuvat legopalikoihin tai liitutauluun.

Luulin myös, että yleisö arvostaa eniten korkeamman matematiikan outojen kuvioiden selostamista kaduntallaajalle sopivassa muodossa. Mutta katsojiin tuntuu parhaiten vetoavan materiaali, joka on melkein tehtävissä koulumatikalla, mutta astuu pienen askelen sen yli. Aistin jopa sellaista, että opettajalle on kiva väittää vastaan, jos professorin videolla on jotakin koulukirjan määritelmistä poikkeavaa.

Varsinainen suomalaisen tiedetuben timantti on Kemianluokka Gadolinin TikTok-tili. Siellä yksittäiset videotkin keräävät satojatuhansia katsomisia. Eikä ihme: ne ovat hauskoja, tsäpäköitä ja tieteellisen tarkkoja. Valovoimaiset esiintyjät ovat itsekin nuoria, ja se auttaa koululaisia samastumaan heihin. Käykäähän kurkkaamassa vaikka tulivuoren rakennusohjeet.

Mutta varokaa: TikTok aiheuttaa riippuvuutta!

Meillä Helsingin yliopistossa on kannustettu videoilmaisun iloihin laajemminkin. Olemme järjestäneet Tvärminnen tutkimusasemalla tiedevideotyöpajoja henkilökunnalle, ja Haaga-Helian journalistilinjan kanssa yhteinen tiedevideokurssimme pärähtää käyntiin jo neljännen kerran ensi vuonna. Kursseilla neljän hengen tiimeissä on kaksi journalistiopiskelijaa ja kaksi HY:n tieteilijää. Neljän kuukauden aikana osallistujat vihitään käsikirjoittamisen, kuvaamisen ja leikkaamisen saloihin, ja he oppivat kouriintuntuvien harjoitusten kautta muokkaamaan tiedeaiheita vetäviksi tarinoiksi. Tässä vuoden 2022 kurssin antia.

Entäs ne kirjat? Tarvitaanko niitä enää videoiden aikakaudella?

Minun on vaikea nähdä, että luonnontiedettä tai matematiikkaa voisi syvällisesti oppia ilman pitkiä tekstejä. Ja ne on parasta lukea painetusta kirjasta. Toki niinkin saattaa käydä, että olen vanhanaikainen oman koulutukseni tuotos, ja tulevaisuuden nuoret saavat nämä asiat aivan hyvin haltuun ilmankin paperia.

Olipa niin tai näin, lyhyitä ja kiehtovia tiedevideoita kyllä tarvitaan nykymaailmassa. Ne ovat saatavilla siellä tiktokeissa ja tubeissa missä koululaiset muutenkin pyörivät, ja niiden herättämä innostus ajaa sitten opiskelemaan ja syvempien jatkomateriaalien pariin. Kirjojen taikka muiden.


Kirjoitus on osa LUMA-keskus Suomen blogisarjaa Joka kolkkaan ja niemeen – Till hela landet. Myös sinä voit osallistua kirjoittamalla. Yhteydenotot ja sarjaan liittyvät kysymykset toivotaan sähköpostilla osoitteeseen luma-keskus((at))helsinki.fi.

Aikaisemmat sarjan julkaisut: